Kuinka moni on käynyt keskustelun tai kuullut sanottavan, että teknologia ja tekoäly tulevat syrjäyttämään ihmisen työelämässä? Niin minäkin!
Aihe on kuuma. Ei siis ihme, että tekoäly on monen digitalisaatiota käsittelevän tapahtuman ja artikkelin aiheena. Vaikka aiheesta puhutaankin paljon, väitän, että kukaan ei tiedä tarkoin, millainen on tekoälyn todellinen vaikutus yhteiskuntaamme. Ennustuksia on niin monta kuin on asiantuntijaakin.
Se, mikä on uutta, pelottaa.
Tekoälystä puhutaan monessa eri kontekstissa. Potentiaalia on ja käyttökohteita eri toimialoilta varmasti useita satoja. Jopa Suomessa on jo nähty muutamia esimerkkejä siitä, miten tekoälyn avulla saavutetaan hyötyjä. Olen varma, että niitä tullaan näkemään lähivuosina iso liuta lisää.
Työtä vaikeuttaa se, että somessa ihmisen ja teknologian vastakkain asettelu on helppoa. Kärjistämällä saa aikaan keskustelua ja debatointia. Huomion saaminen näillä keinoin on melkein liian helppoa.
Siksi vältän yleistämistä. En halua aiheuttaa riitaa tai möyhöä, vaan haluan arvioida tilannetta tieteen keinoin. Siksi heitänkin pöytään maailman johtavan konsulttitalon, McKinseyn, taannoin tutkimuksessaan listaamat erittäin mielenkiintoiset faktat. Tutkimus keskittyi yhdeksään digitaalisesti kehittyneeseen Euroopan maahan: Belgiaan, Tanskaan, Viroon, Suomeen, Irlantiin, Luxemburgiin, Norjaan ja Ruotsiin.
Faktaa teknologiasta
1. Teknologia luo uusia työpaikkoja
Teknologisesti kehittyneissä maissa teknologia vähensi noin 120 000 työpaikkaa vuodessa 1999 – 2010 välisenä aikana. Samoina vuosina teknologia auttoi luomaan noin 200 000 uutta työpaikkaa vuosittain. Teknologian avulla siis luotiin vuosittain noin 80 000 täysin uutta työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyi alueille, joita ei voitu kuvitellakaan aiemmin (Datatieteilijöitä tai Digitaalisen markkinoinnin ammattilaisia).
2. Tulevaisuuden työmarkkina on periksiantamaton ja tuottava
Digitaalisen teknologian mahdollistama automaatio ja tekoäly nostavat työn tehokkuutta. Vuositasolla tämä voi tarkoittaa näiden yhdeksän maan bruttokansantuotteelle noin 1.2 % vuosittaista kasvua 2030 vuoteen asti.
Automaation tieltä väistyvät työpaikat ja -tehtävät kerryttävät noin puolet arvioidusta tuotosta. Toinen puolikas tulee täysin uusista työpaikoista ja – tehtävistä, palveluista ja mahdollisista uusista innovaatioista.
3. Normaalia tiheämpi työnkierto, vähemmän teknologian aiheuttamaa työttömyyttä
Jatkossa työpaikkoja voi hävitä jopa noin 300 000 kappaleen vuosivauhtia. Tekoälyn ja automaation avulla on kuitenkin mahdollista että uusia työpaikkoja syntyy vuosittain noin 320 000 ilman, että palkkataso tai työtunnin muuttuisivat.
Yksi kolmannes uusista työpaikoista voi syntyä täysin uusiin työn kategorioihin. Kaksi kolmasosaa työpaikoista voi tulla olemaan työn muunnoksia tai työtehtävien evoluutioita.
Millä osaamisella tulevaisuuteen?
Voimme varmasti olla samaa mieltä, että joka tapauksessa lähitulevaisuudessa työn luonne muuttuu. Muutoksen hyväksyminen ja siitä hyötyminen vaatii rohkeutta ja soveltuvuutta, ja tässä ajassa menestys mitataan juurikin näillä piirteillä..
Tulevaisuudessa, vuoteen 2030 mennessä, työvoimasta noin puolet tekee työtä, jossa vaaditaan huomattavia kognitiivisia taitoja sekä uudenlaista luovuutta. Myös empatia ja ihmissuhdetaidot korostuvat, sillä ne ovat piirteitä, joihin koneet ja tekoälyt eivät kykene.
Uskon siihen, että tulevaisuuden menestystarinat syntyvät poistamalla vanhentuneita rakenteita, jotka estävät uusien innovaatioiden syntymisen. Myös rohkeus kokeilla ja tukea kehitystä tulee olemaan suuressa roolissa. Suomessa erityisesti eletään kulttuurissa, jossa ei saisi monestikaan epäonnistua. Valitettavaa mutta totta.
Mielestäni jatkossa kokeiluja pitäisi tehdä huomattavasti enemmän. Ja vaikka lopputuote ei välttämättä ole ihan sitä mitä ajateltiin, se ei tarkoita epäonnistumista. Esimerkiksi Youtube perustettiin alun perin treffipalveluksi. Sellaisena se ei menestynyt, mutta se ei estänyt YouTubea yrittämästä.
Olen siitä varma, että tulevaisuudessa menestyjät tukevat paikallisia AI- ja automaatioekosysteemejä. He rohkaisevat kokeiluihin, talenttien kasvattamiseen sekä käyttävät anteliaasti resursseja tutkiakseen uusia mahdollisuuksia. Viimeiseksi menestyksen kulmakiveksi nostaisin kouluttamisen ja koulutuksen, jonka avulla kehitetään tulevaisuuden taitoja ja luodaan laaja pooli talentteja ja osaajia.
Nykyisin tarjolla oleva teknologia mahdollistaa hienosti kokeilukulttuurin, joissain tapauksissa jopa maksutta. Mikäli kokeilun tuloksena syntyisi uusi globaali palvelu, sekään ei tuota teknistä haastetta tai tee kokeiluun investoitua aikaa turhaksi.
****
Artikkeli on julkaistu alunperin Talouselämän kumppaniblogissa.
