Työ on muuttunut pysyvästi. Muutos on tapahtunut todella nopeasti ja tietotyön aika ja paikka hakevatkin nyt voimakkaasti muotoaan. Uuden selvityksemme mukaan 80 % johtajista uskoo työnteon olevan pysyvästi hybridimoodissa ja 13 % työntekijöistä haluaa jäädä kokoaikaisesti etätöihin. Ja vaikka organisaation oma toiminta palautuisikin aikaisempaan moodiin, on sen asiakkaiden työskentely voinut muuttua niin merkittävästi, että omiakin työtapoja on pakko tarkastella uusiksi.
Luottamus on aina ollut yksi etätyön kulmakivistä. Pelko tuottavuuden laskusta etätöissä on havaittu turhaksi ja luottamus työntekijöihin on palkittu, koska 88 % yritysjohtajista sanoo tuottavuuden olevan etätöissä vähintään samalla tasolla kuin toimipaikoilla. Tämä on iso loikka, koska etätyön jarruttelusta on nyt nopeasti siirrytty siihen, että se nähdäänkin isona mahdollisuutena rekrytoida ja pitää töissä pätevää henkilöstöä.
Koronakriisin alkaessa oman työn haasteet piti ratkaista ensin, mutta nyt pitäisi ratkaista se, miten tuloksellista tietotyötä tehdään yhdessä, kun kaikki ovat ’missä sattuu’. Emme voi enää olettaa, että kaikki ovat samassa paikassa tai kaikki ovat etänä. Tyypillisin tilanne on hybridi, jossa osallistutaan eri muodoin – toimistolta, kotoa ja neuvotteluhuoneista.
Olemme siirtyneet pysyvästi hybridiaikaan
Muutoksen keskellä on tärkeä huomioida, että työntekijöiden yksilölliset tarpeet voivat vaihdella todella paljon. Tarpeita ei voi jaotella pelkästään työroolien mukaan, vaan jokaisen omat tarpeet voivat vaihdella jopa saman työpäivän sisällä: välillä tehdään keskittymistä vaativia asioita yksin rauhallisessa paikassa, seuraavaksi tavataan asiakkaita ja sitten sparraillaan uusia ajatuksia kollegoiden kanssa. Tämä luo hyvin erilaisia kohtaamistilanteita ja organisaatioiden kyvyt taklata näitä haasteita vaihtelevat todella paljon. On ihan eri asia pitää viiden hengen ideapalaveri kuin kolmen tunnin fasilitoitu webinaari sadalle hengelle.
Microsoftin oma tutkimus nostaa esiin sen, että jatkuvaa keskittymistä vaativa videoyhteys väsyttää käyttäjiä ja nyrkkisääntönä yhden videokokouksen ei tulisikaan kestää 30 minuuttia pidempään. Paljon kokouksia sisältävän työn rytmittämistä pitääkin miettiä ihan erikseen. Kokousjaksojen kesto tulisi pitää maltillisena ja jättää riittävästi aikaa tauoille ja siirtymille. Moni kaipaa toimistoa ja työmatkoja työn rytmittämiseen ja OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio toteaakin selvityksessämme: ”Ihmisen aivot tarvitsevat siirtymiä paikasta toiseen, jotta työ ei ole yhtä mössöä, vaan sillä on selkeä alku ja loppu.”
Videon hyödyntäminen on hyvä asia eikä siitä saa tehdä vain kokousväsymyksen syntipukkia! Video tuo esiin eleet ja ilmeet, jolloin muiden osallistujien huomioiminen helpottuu. Esittäjä saa myös paremman kokonaisnäkemyksen yleisön reaktioista. Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja Microsoft Teamsiin on tulossa monia kokoustamista helpottavia tai rikastavia ominaisuuksia. Näistäkin uudistuksista saa parhaan hyödyn irti miettimällä sitä, miten nämä ominaisuudet auttavat saavuttamaan tavoiteltavia asioita ja muistamalla panostaa uuden opetteluun. Väitän monen organisaation hukkaavan arvokasta aikaa siihen, että välineitä ei vain osata käyttää oikein – tällöin välineistä ei saada kaikkea hyötyä irti tai pahimmillaan joitakin suunniteltuja asioita ei saada tehtyä ollenkaan.
Hybridi vaatii empatiaa
Empatiaa on vaikea digitalisoida, kuten aivotutkija Katri Saarikivi Espoon kaupungin blogissa toteaa: ”Digimaailmassa empatiamekanismit eivät kuitenkaan toimi aina täysteholla. Esimerkiksi, kun ollaan pelkän tekstin varassa, ei kehonkieli välity.” Siksi paraskaan teknologia ei automatisoi osallistamista ja kaikkien osallistujien riittävää huomioimista.
Onkin ilahduttavaa, että tuoreen selvityksemme mukaan 62 % suomalaisista tiiminvetäjistä kokee oppineensa empaattista johtamista. Tässä olemme muuta Eurooppaa edellä. Monella työnantajalla on aito huoli työntekijöiden voinnista, kun kaikkia kollegoita ei tavata ja tavoiteta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kati Viita, kollegani ja Microsoftin muutoskonsultti, toteaa asiakkaiden tuoneen erikseen esiin huolen siitä, miten saadaan esiin ’äänettömien äänet’ kokouksissa ja kokousten ulkopuolella.
Työelämä on siis muuttunut nopeasti ja se vaatii uudenlaisia taitoja. Ei pelkästään tekniikkaa, vaan myös empatiaa ja parempaa ymmärrystä erilaisten kohtaamistilanteiden hallitsemisesta.
Mikäli haluat tunnistaa paremmin erilaiset kohtaamistilanteet ja ymmärtää paremmin virtuaalifasilitoinnin merkityksen uusien haasteiden ratkaisemisessa, osallistu webinaariimme 12.11.2020.
