Jokainen teknologia käy läpi samat vaiheet tutkimuksesta ja kokeiluista käyttöönottoon ja soveltamiseen. Tällä hetkellä tekoälyn käyttöönottovaihe on täydessä vauhdissa. Yritykset soveltavat sitä työntekijöiden tukemiseen, asiakkaiden osallistamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen.
“Kaikki isot teknologiayritykset investoivat tekoälyominaisuuksiin. Niiden avoimissa visioissa tähtäimenä on oppia ihmisen ajattelu ja käyttäytyminen. Laskentatehoon yhdistettynä kehitys on väistämätön. – Skandia”
Microsoft ja EY tekivät kyselyn 277 yritykselle seitsemältä toimialalta ja 15 maasta saadakseen selville, miten tekoälyä käytetään eurooppalaisissa yrityksissä. Tunnistimme kahdeksan tärkeintä ominaisuutta, joita onnistunut lisäarvon tuottaminen tekoälyn avulla edellyttää. Tekoälyn hyödyntämisen eturintamassa olevien yritysten johtajia pyydettiin laittamaan nämä ominaisuudet tärkeysjärjestykseen.
Kahdeksan tärkeintä ominaisuutta
Tekoälyn täyden potentiaalin saavuttaminen
Kehittynyt analytiikka nousi tärkeimmäksi tekoälyn ominaisuudeksi kyselyyn osallistuneissa yrityksissä.
Tulos ei välttämättä yllätä. Tekoälyn selkäranka muodostuu taitavista ja älykkäistä mielistä, jotka pystyvät ymmärtämään liiketoiminnan ongelmia yksityiskohtaisella tasolla ja ottamaan tekoälyn käyttöön näiden ongelmien tehokasta ratkaisemista varten.
Tutkimus paljastaa myös merkittäviä puutteita teknisessä dataosaamisessa, jota tarvitaan tekoälyn huikeaan kysyntään vastaamiseksi. Tekoälyasiantuntijoiden löytämisestä ja palkkaamisesta on tullut äärimmäisen kilpailtua toimintaa. Käytännön tekoälyosaajat saavat usein parempaa palkkaa kuin esimiehensä. Joissakin tapauksissa rekrytointiprosessin muutoksiin on jopa vastattu uusilla henkilöstöhallinnan käytännöillä.
Toiseksi tärkein ominaisuus on tiedonhallinta. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa tekoälyyn käytettävästä ajasta kului tiedonhallintaan liittyvissä tehtävissä. Yritykset raportoivat käyttävänsä 2–3 vuotta tekoälyn edellyttämän datainfrastruktuurin kehittämiseen ja rakentamiseen. Kunnianhimoisimpia tekoälyvisioita omaavat yritykset käyttävät yhä valtaosan ajastaan infrastruktuurin hienosäätöön.
Kolmanneksi tärkein ominaisuus on tekoälyyn liittyvä johtajuus. Tämä korostaa sitä, että johtajien on sisäistettävä tekoälyyn liittyvät visiot ja kommunikoitava ne selkeästi.
Avoimen kulttuurin vaaliminen on neljäntenä. Jotta siinä onnistutaan, johtajien on viestittävä avoimesti käynnissä olevista tekoälyprojekteista ja niiden toivotuista tuloksista.
Oikeiden uusien teknologioiden käyttöönoton ymmärtäminen tuli viidenneksi – perässään ketterä kehitys. Nopean testaamisen ja kehittyvien teknologioiden käyttämisen iteratiivisten prosessien tulisi nopeuttaa sisäistä oppimista.
Ulkoiset kumppanit olivat tärkeysjärjestyksessä toiseksi viimeisiä. Tämä voi johtua siitä, että kyseessä on alue, jolla johtajat kokevat olevansa eniten hallinnassa. Käyttäytymistieteiden mukaantulo tunneälyn kautta koettiin vähiten tärkeänä ominaisuutena tekoälyn hyödyntämisessä. Tämä johtunee siitä, että yritykset vasta ottavat haltuun monimutkaisia teknisiä kykyjä. Kehittyneempien inhimillisten kognitiivisten taitojen vuoro on myöhemmin.
Johtavat alat
Tekoälyn käytössä pidemmälle ehtineillä aloilla ollaan myös korkeammalla tasolla kehittyneen analytiikan osaamisessa. Tällaisia aloja ovat etenkin tietoliikenne, media ja viihde sekä teknologia. Biotieteiden yritykset – terveydenhoito ja lääketeollisuus mukaan lukien – raportoivat heikommasta osaamisesta tekoälyjohtajuudessa. Tähän syynä voi olla se, että lääketeollisuudessa tekoälyä käytetään pääosin vain tutkimuksessa ja kehityksessä, eikä se ole vielä vaikuttanut organisaatioihin laajemmalla strategisella tasolla.
