Tekoäly on täällä, mutta mitä se muuttaa?

Tekoäly nähdään usein pelottavana science fiction -elokuvista opittuna robottien maailmanvaltauksena. Se ei kuitenkaan ole sitä: tekoälyä voi luonnehtia koneiden ja tietokonejärjestelmien kyvyksi reagoida tilanteisiin ihmismäisesti – tavalla, joka stimuloi ja tukee ihmisälyä. Hyviä esimerkkejä ovat puheen-, tekstin- ja kuvantunnistus tai kyky pelata shakin kaltaisia strategiapelejä. Tekoäly vahvistaa ihmisen osaamista, sillä se pärjää vaarallisissa, ahtaissa tai vaikkapa hapettomissa olosuhteissa, ei väsy toistuviin tehtäviin tai tee inhimillisiä virheitä.

Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi auttaa sokeita selviytymään arjen askareista, kun tekoäly voi lukea ravintolassa ruokalistan ääneen. Sen avulla voidaan myös ennakoida metsäpaloja, auttaa lääkäreitä havaitsemaan syöpä aikaisemmassa vaiheessa tai vaikkapa kartoittaa uhanalaisten eläinten populaatioita. Arjessa tekoäly antaa meille jo musiikki- ja elokuvasuosituksia aikaisempien mieltymystemme perusteella ja lajittelee sähköpostin puolestamme.

Kyseessä ei siis ole pelottava robotti, vaan apuväline arjen ja työn loogisiin tehtäviin.

Tekoälyn ennustetaan vaikuttavan työntekoon: McKinseyn arvion mukaan tekoäly voi syrjäyttää 26-35 % töistä Suomessa. Tämä on kuitenkin normaalia kehitystä: teknologia on aina kehittynyt suurin harppauksin sähkön ja höyrykoneen keksimisestä alkaen. On hyvin todennäköistä, että tekoäly luo jopa enemmän uusia ammatteja kuin se syrjäyttää. Miltä kuulostaisi esimerkiksi algoritminkouluttaja, itseohjautuvien autojen esteettömyysvalvoja, tekoälyhallinnon tarkastaja, tekoälyjuristi, lähdeanalyytikko, tekoälyn tietoisuudenasentaja tai personoidun lääkinnän asiantuntija? Kouluttamalla sekä uusia osaajia että nykyisiä työntekijöitä voidaan luoda työpaikkoja nopeammin kuin niitä katoaa.

Tekoälyn uskotaan vapauttavan aikaa ihmisten luovuudelle ja tuottavuudelle, kun arkipäiväisiä, yksinkertaisia ja toistuvia tehtäviä voidaan automatisoida. Jo nyt asiakaspalvelubotit alkavat olla arkipäivää. Ne pystyvät työskentelemään ympäri vuorokauden väsymättä ja vapauttavat asiakaspalvelijoiden aikaa valmisvastausten kopioinnista tunneälyä vaativien tapausten ratkaisemiseen. Tekoäly ei kykene tunnetta vaativiin toimintoihin – sen tarkoitus on vahvistaa ja tukea ihmisten osaamista. Esimerkkinä vakuutusyhtiö If on ottanut käyttöön asiakaspalvelubotin, jonka myötä asiakaspalveluun on kehittynyt aivan uusi työtehtävä: chatbot-kuiskaaja, joka opettaa botille uusia vastauksia ja tietoja, jotta se pystyy palvelemaan asiakkaita entistä paremmin.

Tekoäly muuttaa työn luonnetta, joten meillä on vastuu varmistaa, että ihmisillä on valmiudet selvitä tästä muutoksesta. Siksi tekoälyn tärkeys korostuu myös opetuksessa ja opiskelussa. Kehityksen vauhti on nopeampaa kuin koskaan, eikä kukaan osaa varmuudella sanoa miltä maailma näyttää 2030-luvulla. Siksi meidän pitää opiskella ja oppia koko ajan lisää ja samaan aikaan kehittää tekoälyä vastuullisesti. Näin saamme tekoälystä uskollisen kumppanin, joka vahvistaa meitä, antaa kaikille mahdollisuuksia ja vähentää uhkia.