Pilvi ei ole saari, älä siis ajattele sitä sellaisena

Pilvestä puhutaan usein, kuin se olisi jokin maantieteellinen paikka tai kaukainen saari, joka voidaan pitää irrallaan kaikesta muusta. Pilviaikaan siirtyminen ei kuitenkaan onnistu siirtämällä vain joitain osia ICT-infrastruktuurista pilveen, sillä pilvi on paljon enemmän.

Mieti hetki arkeasi. Jo nyt suurin osa palveluista toimii tavalla tai toisella pilvessä: katsot videoita ja elokuvia, jaat dokumentteja tai kuvia ja päivität kotiin päästyäsi myyntiesityksen seuraavaa päivää varten. Pilven täysimittaiset hyödyt saat käyttöösi vain ymmärtämällä, mitä pilvi on ja mitä se mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden villi länsi vai yhteiskunta 2.0?

Historiamme merkittävimmät teolliset vallankumoukset ovat perustuneet teknologioihin, kuten sähkö, internet ja mobiiliverkot. Sittemmin ne ovat hävinneet näkyvistä. Mainitut teknologiat ovat sulautuneet ihmiskunnan arkipäivään niin saumattomasti, ettemme enää huomaa niiden olemassaoloa.

Ennustan, että pilvi tulee olemaan läsnä kaikkialla, yhtenä jättimäisenä, hajautettuna ja näkymättömänä laskenta-alustana ja -kapasiteettina. Tulevaisuudessa pilvi häviää taustalle, aivan kuten sähkö ja mobiiliverkot aikoinaan.

Pilven ja sen laskentakapasiteetin myötä tiedon maantieteellinen sijainti menettää vähitellen merkityksensä. Data liikkuu hajautetussa laskenta-alustassa näkymättömästi taustalla eikä sen voi enää edes ajatella sijaitsevan paikassa, jota voi sormella osoittaa. Pilven kauneus piileekin nimenomaan sen hajautetussa ja kaikkialla läsnä olevassa luonteessa. Tämä asettaa myös nykyisille tietoturvakriteeristöille ja -vaatimuksille kehityspaineita.

Monien nykyisin käytössä olevien tietoturvallisuuskriteeristöjen yksittäisten vaatimusten taustalla on ajatus siitä, että tieto sijaitsee jossain eksaktissa paikassa ja että siihen pystytään kohdistamaan hallintatoimia perustuen sen fyysiseen sijaintiin. Edellä maalattu tulevaisuus ei ole yhteensopiva tämän perusolettamuksen kanssa. Tulevaisuudessa tieto on jatkuvassa liikkeessä, joten kriteeristöjä kehitettäessä tulisikin painopiste siirtää entistä enemmän tiedon elinkaaren hallintaan ja luopua ristiriitaisista, omalta osaltaan turhaan rajoittavista vaatimuksista. Kun kontrollit rakennetaan suojattavan tiedon ympärille, voidaan fyysiseen sijaintiin liittyvistä vaatimuksista luopua. Jatkossa vaatimukset tulisi kohdistaa suojattavan tiedon luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistamiseen, kulkipa tieto missä tahansa.

Hankitko siivoustyökalut, siivoojan vai täyden palvelun?

Pilvipalvelut saivat alkunsa Infrastructure as a Service -palveluista eli suurista data-keskuksista, joista “vuokrattiin” yrityksille käyttökapasiteettia. Tällaisessa mallissa on usein kyse vain ICT-infrastruktuuripalvelujen ulkoistuksesta, ei muusta.

IaaSin kaltaisilla osaltaan rajoittuneilla toimintamalleilla on toki paikkansa ja käyttötarkoituksensa, sillä ne keventävät organisaation ICT-osaston työkuormaa palveluntarjoajan huolehtiessa perusinfrastruktuurista. Kun nostetaan abstraktiotasoa kuten Platform as Service, Software as a Service tai Function as a Service, voidaan pilvipalveluita kuitenkin kuvailla ketteränä, modernina tapana toteuttaa uuden ajan sovellutuksia. PaaS- tai FaaS-mallit mahdollistavat modernit applikaatiot, palvelujen ketterän kehityksen sekä markkinaan pääsyn ennätysajassa.

Eroa voisi peilata arjen askareiden kautta. IaaS on kuin vuokraisi siivoustyökalut ilman itse siivousta. PaaS-palveluun taas kuuluisivat siivoojat mukaan. Mikäli takana on syystä tai toisesta astetta sotkuisempi viikko, PaaS skaalaa automaattisesti toisen tai kolmannenkin siivoojan sekä lisäksi huolehtii siivoajien ”päivittämisestä” eli kouluttamisesta. Näin asiakkaalle vapautuu aikaa ohjelmoida robotti-imuri toimimaan autonomisesti silloin, kun itse on esimerkiksi töissä. Kun dataa kertyy riittävästi, voidaan manuaaliset työt ulkoistaa tekoälyn hallittavaksi ja optimoitavaksi, ja antaa ihmisten keskittyä vaativampiin toimiin.

Tämän murroksen keskellä pitää muistaa, että kaikki uusi teknologia tarvitsee myös uutta osaamista. Kun organisaation ICT-toiminta siirtyy käyttämään uutta pilviajan toimintamallia tulee sen huolehtia, että sillä on riittävä osaaminen tämän uuden toimintamallin ja palvelujen toteutustavan kehittämiseen, implementoimiseen ja ylläpitämiseen. Pilviteknologian käyttö ei tarkoita organisaation ICT-osaamistarpeen vähenemistä, päinvastoin.

Substantiivista verbiksi

Pilvi on siis ennen kaikkea toimintamalli, jolla yritys helpottaa ja tehostaa toimintaansa, voi kokeilla asioita kevyemmin sekä skaalata toimintaansa aikaisempaa joustavammin ja ketterämmin. Tuotekehitysprosessit saadaan nopeammiksi, jolloin markkinaan päästään ennennäkemättömällä vauhdilla. Samaan aikaan yritys saa aikaan säästöjä varaamalla ja vapauttamalla pilven laskentakapasiteettia joustavasti tarpeen mukaan.

Toimintamallina pilven tulee olla liiketoimintajohdon digitalisaatioagendalla. Liikkeenjohdolta vaaditaan määrätietoisuutta tehdessään valintoja, miten ja missä pilveä teknologiana hyödynnetään. Väitän, että toimintamallina pilvi on yksi organisaatioiden tärkeimmistä ja liiketoimintakriittisimmistä asioista tulevaisuuden menestystä silmällä pitäen. Ja koska pilvi vaatii uudenlaista toimintaa, tulisikin sitä kutsua verbiksi substantiivin sijaan.

Microsoft julkaisi kesän aikana Cloud Operating Model -konseptin, jonka mukaisesti toimimalla organisaatiot voivat varmistua saavansa tästä uudesta toimintamallista kaiken irti.