Tutkimus: Kuinka Suomi on valmistautunut tekoälyn tuloon?

23 huhtikuu 2018 · Lukuaika 3 min.

Suomalaiset organisaatiot käyttävät tekoälyä vielä pitkälti kokeiluun ja oppimiseen. Vastuu tekoälyhankkeista lepää useimmiten yksittäisten asiantuntijoiden harteilla, ja vain harvalla organisaatiolla on selkeä malli siihen, miten onnistuneita ratkaisuja kehitetään ja otetaan laajemmin käyttöön. Menestyksekkäimmät hankkeet tuottavat organisaatioille kuitenkin jo todellista liiketoiminta-arvoa. Nämä tiedot käyvät ilmi Microsoftin ja PwC:n tuoreesta selvityksestä, johon haastateltiin tekoälykehityksestä vastaavia johtajia ja asiantuntijoita 20:stä tekoälyn hyödyntämisessä edistyksellisestä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiosta Suomessa.

Tekoälyn on ennustettu kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta lähivuosina useilla miljardeilla ja kasvattavan yritysten tuottavuutta ja kysyntää. Näiden toteutuminen vaatii kuitenkin mittavia tekoälyinvestointeja ja tekoälyn laaja-alaista hyödyntämistä kaikilla toimialoilla. Selvityksen mukaan suomalaiset organisaatiot ovat tällä matkalla vasta alkuvaiheessa. PwC:n Digital Services -tiimin vetäjä Petri Salo toteaa:

”Joukosta löytyy yksittäisiä onnistuneita keihäänkärkihankkeita, jotka osoittavat, että tekoälyn avulla tuotetaan jo tällä hetkellä todellista arvoa”

Selvitykseen osallistuneet organisaatiot nimesivät tekoälyn hyödyntämisen suurimmat haasteensa:

  • datan luotettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla (80 prosenttia vastaajista)
  • teknologiat eivät ole vielä tarpeeksi valmiita (55 %)
  • valmius tekoälyn hyödyntämiseen ei ole riittävää (55 %)

”Tekoäly tarjoaa suomalaisille organisaatioille valtavan potentiaalin. Viimeistään nyt on hyvä aika aloittaa tekoälytyö kilpailukyvyn parannusten ja hyötyjen saavuttamiseksi”, kertoo Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Pekka Horo. ”Tärkeintä ei ole investoinnin koko, vaan rohkea kokeilu sekä uusien toimintojen ja valmiuksien omaksuminen askel kerrallaan. Yhteistyö yli organisaatiorajojen ja henkilöstön tekoälyosaamisen kehittäminen ovat nekin keskeisiä tekoälyhankkeiden menestystekijöitä organisaation koosta ja toimialasta riippumatta.”

Kaiken lähtökohta on data

Data on kaikkien tekoälykehityshankkeiden perusta. Selvityksen mukaan organisaatioiden suhde dataan on kaksijakoinen. 60 prosenttia vastaajista arvioi organisaationsa kyvyn kerätä asiakkaistaan ja toiminnoistaan liiketoiminnan kannalta relevanttia dataa hyväksi tai erinomaiseksi. Etenkin finanssipalveluiden ja kuluttajaliiketoiminnan toimijat luottivat datankeruutaitoihinsa. Toisaalta organisaatioiden datan varastointi- ja hallintaosaamisessa on vielä paljon kehitettävää: 70 prosenttia vastaajista arvioi näiden kykyjen olevan organisaatiossa keskivertotasoa tai tätä heikommat.

”Dataosaaminen on avainasemassa tekoälyn hyödyntämisessä. Lähtökohtana kaikille organisaatioille on laittaa perusasiat kuntoon. Pitää varmistaa, että olennainen data on käytettävissä oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja että data on koko ajan turvassa. Hyväkään analytiikka ei korjaa huonoa tai puutteellista dataa”, Pekka Horo korostaa.

”Tekoälysovellukset ja -algoritmit eivät ole päämäärä vaan työkaluja, joilla tuotetaan liiketoiminta-arvoa. Koko organisaation, niin johdon kuin kenttätyöntekijöiden, täytyy panostaa datalukutaitoihin. Kun datalukutaidot kasvavat, ihmiset osaavat avata mielensä datan hyödyntämisen ja tekoälyn mahdollisuuksiin”, PwC:n Petri Salo jatkaa.

Tuottoa tekoälyinvestoinneille

Suurin osa organisaatioista ei ole vielä tehnyt mittavia investointeja tekoälykokeiluihin. Selvitykseen osallistuneet suomalaisorganisaatiot arvioivat seuraavien 1–2 vuoden tekoälyinvestointiensa olevan keskimäärin 2–3 miljoonaa euroa. Investointien suuruutta on kuitenkin vaikea mitata, koska tekoälysovellukset ovat yleensä osa laajempaa digitaalista kehityshanketta. Menestyksekkäimmät käytössä olevat tekoälyratkaisut ovat vastaajien mukaan tuottaneet tutkimusorganisaatioille alkuinvestointiin nähden suhteellisen lyhyessä ajassa jopa 2–5-kertaisen tuoton.

Tällä hetkellä selvitykseen osallistuneiden organisaatioiden tekoälyhankkeet keskittyvät pitkälti asiakaspalveluun, logistiikkaan, markkinointiin ja myyntiin. Paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on etenkin hankintatoiminnoissa sekä HR- ja taloushallinnossa.

Suomalaisten organisaatioiden tekoälyn tulevaisuuden visiot ovat vielä melko varovaisia. Selvityksestä käy ilmi, että seuraavan viiden vuoden aikana tekoälyn hyötyjen uskotaan syntyvän lähinnä erilaisten tekoälyavustajien käytöstä henkilöstön omien kyvykkyyksien tukena sekä automaation tuomista tuottavuushyödyistä. Vain 5 prosenttia vastaajista uskoi autonomisilla tekoälyratkaisuilla, kuten itseohjautuvilla autoilla, olevan merkittävää roolia organisaation toiminnassa vuonna 2023.

”Kaikki haastatellut yritykset tunnistivat tarpeen lähteä rohkeasti kokeilemaan ja kehittämään tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja. Viesti oli selvä: nyt on aika toimia”, PwC:n Petri Salo tiivistää.

Katso tilaisuuden webinaari tallenne ja lataa koko tutkimus: Uncovering AI in Finland