Tekoälystä tukiälyyn – organisaation toiminnallisia ongelmia ei kannata yrittää ratkaista pelkällä teknologialla

Tällä hetkellä tekoälyn ympärillä on paljon hypeä vaikka varsinaisen, ympäristöstään oppivan, tuntevan ja uutta omaksuvan yleisen tekoälyn saapuminen vie vielä vuosia ellei vuosikymmeniä.

Tulevaisuudessa tekoäly ehkä jo toimii, tuntee ja oppii itsekseen ( Artificial General Intelligence, AGI), mutta toistaiseksi teknologia kaipaa ihmisseuraa – se kun ei vielä koe kaikkea tilassa ja ajassa, sinä hetkenä kun asiat tapahtuvat, kuten me ihmiset. Me Microsoftilla kehitämme tekoälyä ihmisen kyvykkyyksiä vahvistavana teknologiana, jossa ihmisellä on keskeinen, ja pakollinen, rooli. Ja ennen kuin voidaan puhua osallistavasta, tasapuolisesta ja kaikin tavoin ihmiskuntaa palvelevasta tekoälystä, tulee meidän ratkaista monta eettistä periaatetta.

“Silver Bullet”

Tekoälyn rooli ymmärretään usein väärin, ja siksi tänä päivänä monet ajattelevatkin, että se ratkaisee kaikki ongelmat. Tekoälyn soveltamisessa on kyse kuitenkin hyvin perinteisestä ja keskeisestä digitalisaation perusasiasta, prosessien uudistamisesta. Todellista digitalisaatiota on se, että uskalletaan mennä laatikon ulkopuolelle katsomaan organisaation toimintaa uusin silmin ja uudistamaan se perin pohjin. Kun uusi toimintamalli on luotu ja prosessit kuvattu, voidaan teknologia, vaikkapa tekoäly valjastaa sen tueksi.

Suurin virhe onkin se, että hajanaisen toiminnan päälle liimataan uusi teknologiakerros – ajatellaan, että tekoäly korjaa kaiken. Tällaisen tempun jälkeen sylissä saattaa pahimmassa tapauksessa olla entistä isompi kasa toiminnallisia ongelmia.

Organisaation toiminnallisia ongelmia ei kannata yrittää ratkaista pelkällä teknologialla.

Tekoälyn rooli ymmärretään usein väärin. Monet ajattelevat, että se ratkaisee kaikki ongelmat.

Käsin tekeminen ei kannata

Fakta on, että tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti, myös suomalaisissa yrityksissä. Erään arvion mukaan viimeisen kahden vuoden aikana maailmassa on synnytetty enemmän dataa kuin koko ihmiskunnan historian aikana yhteensä. Gartnerin arvion mukaan vuonna 2020 jokainen ihminen tuottaa 1,5 MB dataa jokaisena sekuntina.

Datamäärien kasvaessa onkin syytä ymmärtää yksi asia: käsin tekeminen ei kannata. Tietokantojen manuaalinen kahlaaminen vie huomattavasti aikaa ja takaa sen, että data jää hyödyntämättä. Tälläkin hetkellä organisaatiot hyödyntävät vain noin puoli prosenttia omista datavarannoistaan. Organisaatioiden tiedonhallintaosaamisessa on vielä paljon kehitettävää, ja moni kokee sekä oman että organisaation osaamisen tällä saralla heikoksi.

Otsikossakin mainittu tukiäly kuvaa mielestäni tekoälyn funktiota tällä hetkellä parhaiten. Sen rooli on auttaa ja tukea organisaatioita siinä, missä ihmisen kyvykkyydet loppuvat. Tukiäly kaivaa, rouhii ja tarjoaa päätöksen teon tueksi oivalluttavia havaintoja. Ei toisinpäin.

Tukiälyn rooli on auttaa ja tukea organisaatioita siinä, missä ihmisen kyvykkyydet loppuvat.

Olemmeko valmiit soveltamaan tekoälyä?

Selvitimme keväällä yhdessä PwC:n kanssa suomalaisorganisaatioiden tapaa käyttää tekoälyä. Suurimmassa osassa haastattelemiamme organisaatioita on tekoäly jo toteutusvaiheessa, mutta samalla tekoälyhankkeet ovat usein vielä hajallaan eri puolilla organisaatiota ja eri tiimien toteutettavana.

Hyviä esimerkkejä on kuitenkin paljon. Niistä yksi on Espoon kaupunki, joka käyttää dataa ja tekoälyä ennustaakseen kaupunkilaistensa tarpeita sosiaali- ja terveyspalveluille. Työ on käsittänyt puoli miljardia riviä dataa – tekoälyn avulla. Ihmisten tehtävänä on käyttää tekoälyä tukenaan päätösten, ennusteiden ja analyysien tekemiseen.

Kun tehdään oikein, niin…

Tällä hetkellä kaikenlainen kehittäminen saattaa tuntua raa’alta työltä. GDPR painaa päälle ja asiakkaiden odotukset ovat entistä kovemmat. Lupaan, että valoa on ja se näkyy jo tunnelin päässä. Kehotan kääntämään ajattelun siihen, että työtä tehdään tulevaisuuden eteen, ei vain tätä hetkeä varten.

Tekoälyllä ja GDPR:llä on yhteinen ajuri: data. Siksi GDPR:n vaatimukset kannattaakin nähdä mahdollisuutena tehdä asiat oikein, turvallisemmin ja tulevaisuuden tekeminen mahdollistaen. Kun organisaation tiedonhallinta laitetaan kuntoon ja huolehditaan samalla tietoturvasta ja -suojasta, on tulevaisuudessa organisaation toiminnan kehittäminen mahdollista uuden teknologian siivittämänä.

GDPR:n vaatimukset kannattaa nähdä mahdollisuutena tehdä asiat oikein, turvallisemmin ja tulevaisuuden tekeminen mahdollistaen.

Seuraavassa blogissa tutkimme sitä, miten menestyneet organisaatiot hyödyntävät dataa ja tekoälyä. Pysy siis kuulolla.