Etätyön trendiraportti: kokoukset
Microsoftin Work Trend Indexin raportti on suunniteltu auttamaan liiketoiminnan suunnittelussa ja innovoinnissa, ja se tutkii, miten ihmiset oppivat muodostamaan yhteyden tiiminä.
Salla Aromaa
Johtaja, julkishallinnon liiketoiminta.
Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolosuhteet pakottivat valtaosan suomalaisista julkishallinnon organisaatioista etätöihin. Tämä tarkoitti monille organisaatioille myös rajua toimintatapojen muutosta – pitkään suunnitellut digitalisaatioprojektit pitikin saada maaliin heti ja työntekijät pilvipalvelujen käyttäjiksi parissa viikossa.
Yksi näistä digimuutoksen läpikäyneistä organisaatioista on Suomen eduskunta, jonka noin tuhannen hengen yhteisö siirtyi Microsoft Teams -käyttäjiksi pikavauhtia huhtikuussa.
”Muutosprosessi oli todella nopea. Koronatilanne yllätti meidät – kuten koko Suomen – maaliskuun lopussa, jolloin noin 20 prosenttia eduskuntalaisista käytti päivittäin Office 365 -palveluja. Kahdessa kuukaudessa päivittäisten Office 365 -käyttäjien määrä eduskunnassa nousi 80 prosenttiin ja Teams-käyttäjien nollista 60 prosenttiin”, kertoo eduskunnan tietohallintopäällikkö Ari Apilo. ”Kiinnostus Teamsia kohtaan oli alusta alkaen suurta, ja jo ensimmäiseen Teams-infoon osallistui ennätysmäärä työntekijöitä.”
Kahdessa kuukaudessa päivittäisten Office 365 -käyttäjien määrä eduskunnassa nousi 80 prosenttiin ja Teams-käyttäjien nollista 60 prosenttiin.
Eduskunnan järjestelmiä käyttää 200 kansanedustajan ja näiden avustajien lisäksi myös eduskunnan virkamiehet, ryhmäkanslioiden työntekijät sekä muun muassa oikeusasiamiehen kanslian ja valtiontalouden tarkastusviraston henkilöstö. Eri työntekijäryhmien etätyökäytännöt ja työkalujen tarpeet eroavat toisistaan, mikä piti ottaa huomioon myös Office 365 – ja Teams-käyttöönotossa.
”Sähköposti ja kalenteri ovat tärkeitä kaikille käyttäjäryhmille, mutta kansanedustajilla mobiilikäyttö korostuu työn liikkuvan luonteen vuoksi. Koronavirus toi muutoksia etenkin kokouskäytäntöihin – esimerkiksi verkkokokouksia järjestettiin aikaisemmin lähinnä virkamiespuolella, mutta toisaalta poliittinen puoli ajoi aktiivisesti siirtymistä Skype-palavereista Teams-kokouksiin muun muassa parempien videokuvaominaisuuksien vuoksi”, Apilo kuvailee.
Mihin digiloikan kanssa kipuilevien julkisen sektorin organisaatioiden kannattaisi nyt panostaa? Apilo korostaa kokeilukulttuurin ja rohkean pilotoinnin merkitystä. On myös tärkeää ymmärtää, että kaikkea uutta ei aina osata tai ehditä tehdä itse – osaavat kumppanit ovat kullanarvoisia etenkin, jos muutosprosessi on intensiivinen. Office 365 -käyttöönotossa eduskuntaa tuki Elisa, joka järjesti myös Teams-perehdytykset koko organisaatiolle ja syventävät koulutukset it-tuelle ja muille avainryhmille. Office 365 -pilvipalveluihin eduskunta päätyi, koska ne voitiin toteuttaa niin kutsutulla hybridipilvimallilla entisten palvelujen rinnalle ja koska Office 365 -palvelujen tietoturva ja toimintavarmuus ovat korkeat. Onnistunutta ja turvallista etätyötä olivat tukemassa myös Enfo päätelaitteiden, Caverion AV-ratkaisujen, Crayon lisenssienhallinnan ja Telia SOC-tietoturvapalvelujen toimittajina.
Digitaalinen muutos on aina organisaationsa näköinen. Eduskunnan muutoksen keskiössä olivat etäosallistumismahdollisuudet, ja nyt Teamsissa järjestetään jo noin 130–140 kokousta päivittäin. Myös pikaviestit ovat löytäneet paikkansa organisaatiossa.
”Uskon, että Teams-videokokoukset ja -pikaviestit jäävät työkalupakkiimme pysyvästi. Teamsin käytön laajentamisessa eduskunta seuraa myös Euroopan maiden parlamenttien käytäntöjä – esimerkiksi Norjassa ja Virossa Teams on jo otettu käyttöön valiokuntakokouksissa, ja Suomessakin asiaa pohditaan”, Apilo kertoo.