Tehokasta oppimista ajasta ja paikasta riippumatta – näin Surface ja Office tukevat fysiikan professorin opetusfilosofiaa

Professori Pasi Vahimaan mielestä koronatilanne toi korkeakouluopetuksen digitalisaatiolle tervetulleen harppauksen. Hän on koonnut kurssimateriaalinsa Microsoft Teamsiin jo ennen koronaa, koska se tekee luentokokonaisuuksien tallentamisesta helppoa, selkeää ja nopeaa. Lisäksi Microsoft Surfacen ja OneNoten saumaton yhteispeli helpottaa kaavoja piirtävän fyysikon elämää.

Itä-Suomen yliopiston professori Pasi Vahimaa tutkii ja opettaa fotoniikkaa, fysiikan osa-aluetta, joka keskittyy valon käyttäytymiseen. Fotoniikka ei kuitenkaan ole hänen ainoa intohimonsa: Vahimaa on kiinnostunut myös opettamisen ja oppimisen menetelmistä. Työyhteisö tunteekin Vahimaan digitaalisten opetusvälineiden tuntijana ja kehittäjänä. Koronan puhjetessa Vahimaa pääsi jakamaan hyväksi havaittuja käytänteitään myös kollegoille. 

Kaikki lähti kynästä – kaavat on sujuvinta piirtää muistiin Surfacella

Itä-Suomen yliopiston fysiikan opiskelijat tuntevat Vahimaan siitä, että hänen kurssiensa digitaaliset oppimisympäristöt ovat helppokäyttöisiä ja monipuolisia. Opiskelija löytää kaikki kurssimateriaalit helposti ja selkeästi yhdestä paikasta, joko Teams-ryhmästä tai SharePointista, ja voi tutustua niihin ajasta ja paikasta riippumatta. 

Vahimaa alkoi käyttää OneNotea jo noin kahdeksan vuotta sitten. Hän arvostaa suuresti sitä, että muistiinpanot synkronoituvat pilveen jo kirjoitushetkellä. Siksi Vahimaa pääsee käsiksi kaikkiin muistiinpanoihinsa millä tahansa laitteella työkoneesta matkapuhelimeen.  

”Kaikki muuttui, kun sain ensimmäisen kosketusnäytöllisen Surface-tietokoneeni yliopistomme tietotekniikkapalvelujen yksiköltä. OneNoten ainoa hienous ei nimittäin ole se, että ohjelmalla pystyy tekemään sujuvasti muistiinpanoja. Käsittelemme fysiikassa paljon kaavoja, joten käsin kirjoittaminen sujuvoittaa muistiinpanojen tekemistä merkittävästi. Nykyisin kaikki muistiinpanoni ja hahmottelemani kaavat kulkevat aina mukanani, löytyvät muistiinpanojen joukosta helposti, ja olen voinut jättää paperipinot historiaan”, Vahimaa kuvailee. Hän sanoo, että ensimmäisen Surfacen jälkeen kosketusnäytöttömään tai kynättömään kannettavaan ei ole enää ollut paluuta. 

Teams keräsi kaiken kurssimateriaalin yhteen paikkaan ja helpotti yhteistyötä jo ennen koronaa

Vahimaan sydäntä lähellä ovat monipuoliset oppimisen työkalut, jotka joustavat ja vaihtelevat erilaisten tarpeiden mukaan. Hänen mielestään täytyy olla harkittu syy, miksi järjestää vaikkapa kohtaaminen sähköisesti tai luentosalissa – eli tullaanko kurssilla esimerkiksi tekemään seuraavalla kerralla jotakin sellaista, mikä on fiksumpaa tehdä kasvokkain. 

Vahimaa otti kursseillaan käyttöön Teams-ryhmät ja SharePoint-jaon jo ennen kuin koronapandemia siirsi yliopisto-opetuksen etämuotoon. Hänen kurssikertansa ovat usein kokoelma lukemistoa ja videoklippejä varsinaisen pitkän luennon sijaan. Vahimaa tekee mielellään kursseille opetusvideoita PowerPointilla, sillä videomuoto helpottaa monien asioiden opettamista. Luento- ja opetusvideot, kurssin lukumateriaalit, linkit, Forms-visailut, palautekyselyt sekä luentokeskustelut löytyvät kaikki kurssin Teams-ryhmästä. Sekä opiskelijan että opettajan elämä helpottuu, kun kaikki on tallennettuna yhteen paikkaan. 

”Pari vuotta sitten jutustelin erään opiskelijan kanssa, ja kysyin, onko hän ehtinyt katsastaa jo seuraavan luennon ennakkomateriaalit. Hän kertoi katsoneensa ne puhelimeltaan, kun hänen autonsa oli ollut korjaamolla”, Vahimaa kertoo. 

”Lisäksi Teams on aivan eri tasolla kuin monet muut oppimisympäristöt, joita yliopistoissa käytetään. Moni niistä vaatii paljon paneutumista. Teams sen sijaan on helppo, eikä sen käyttöä tarvitse oikeastaan edes opetella”, hän lisää. 

Yliopisto-opetuksen tulevaisuus: saumatonta, joustavaa, virtuaalitodellisuutta

Vahimaa kertoo, että koronatilanne toi korkeakouluopetukseen digiharppauksen, jota oli odotettu jo vuosikausia. ”Se on pakottanut meidät miettimään asioita uusiksi: mitä voimme tehdä opetuksessa toisin kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin meillä ei vielä ollut oikein minkäänlaisia vaihtoehtoja?” 

Professori uskoo, että seuraavaksi opetusta tulevat rikastuttamaan esimerkiksi virtuaalitodellisuus, sensoridata, tekoäly ja toisaalta myös oppimisen uudenlainen mittaaminen digitaalisin työkaluin. ”Tietyt asiat on helpompaa esittää 3D-malleina. Meillä on esimerkiksi jo käytössä 360-ympäristöjä laboratorioturvallisuuteen liittyvissä koulutuksissa.” 

Vahimaa kokee opiskelijoilta tulleen palautteen tärkeimmäksi ajuriksi digitaalista oppimista kehittäessään. ”Uskon, ettei ainakaan suurin osa opiskelijoista halua palata pandemian jälkeen täysin samaan malliin luentosaliin kuin ennen. Opetusta ei voi kuitenkaan viedä verkkoon täysin samanlaisena kuin mitä se on luokkahuoneessa. Kannattaa pohtia, mitä lisämahdollisuuksia virtuaaliympäristö tarjoaa, millä eri tavoin opiskelija voi oppia, sekä miten voi arvioida, onko opiskelija oppinut”, Vahimaa sanoo. 

Omaa digitaalista opetusta kehittäville opettajakollegoille hän vinkkaa, että kannattaa rauhassa etsiä itselleen sopivimmat työkalut ja pitää mielessä myös omat rajat. ”Kaikkea ei kannata yrittää toteuttaa yhdeltä istumalta, vaan askeleittain. Ainakin itse opin digitaalisista ympäristöistä joka vuosi jotakin uutta, jota sitten myöhemmin hyödynnän opetuksessa.” 

Lue lisää Surface-laitteista