Tekoäly tarjoaa yrityksille lisäarvoa – mutta miksi vain 5 % julkisen sektorin toimijoista Suomessa kokee saavansa siitä merkittävää hyötyä?

Kustannusten alentaminen, tehokkuuden parantaminen ja arvon luominen ovat jatkuvia huolenaiheita kaikenkokoisille ja -tyyppisille toimijoille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Viime vuosina pilviteknologian ja tekoälyn tapaiset innovaatiot ovat olleet merkittävässä roolissa yritysten tuotteiden ja palvelun parantamisessa sekä toiminnan tehostamisessa. 

EY:n kanssa toteuttamamme tutkimuksen mukaan suomalaiset julkisen sektorin toimijat ovat kuitenkin törmänneet esteisiin tekoälyn kaltaisten teknologioiden mahdollisimman tehokkaassa hyödyntämisessä. Julkisella sektorilla riittää kiinnostusta tekoälyn käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. Lähes puolet (45 %) tutkimukseen osallistuneista suomalaisista julkisen sektorin toimijoista on ottanut tekoälyratkaisuja käyttöön. Kuitenkin vain 5 % kuvaili tekoälyn tarjonneen merkittävää lisäarvoa ulkoisten sidosryhmien suuntaan. Suomen julkisen sektorin toimijoilla on eri syistä vaikeuksia päästä tilanteeseen, jossa tekoäly tuottaa mitattavia tuloksia.  

Tekoälyn menestyksekäs hyödyntäminen vaatii systemaattista työskentelyä strategisella ja operatiivisella tasolla sekä innovatiivisen kokeilu- ja muutoskulttuurin omaksumista

”Monet julkisen sektorin organisaatiot ovat tunnistaneet käyttötapauksia, joissa tekoäly voi tuottaa lisäarvoa, mutta skaalautuvien ratkaisujen luomisessa on yhä haasteita. Tekoälyn menestyksekäs hyödyntäminen vaatii systemaattista työskentelyä strategisella ja operatiivisella tasolla sekä innovatiivisen kokeilu- ja muutoskulttuurin omaksumista”, sanoo Matti Puttonen, asiakas- ja strategiajohtaja, EY. 

Tekoälyn hyödyntäminen lähtee liikkeelle johdon päätöksistä

Tutkimuksen mukaan menestyksekkäimpiä organisaatioita ovat ne, joiden johtajat ovat aktiivisesti mukana tekoälyhankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tämä johtuu siitä, että tekoälyn täysipainoinen hyödyntäminen vaatii valmiutta työskennellä paitsi paremmin, myös toisin.  

Tekoäly voi parantaa toiminnan tehokkuutta, kun yksinkertaiset tai toistuvat tehtävät siirretään tekoälypohjaisten työkalujen hoidettaviksi. Paras arvo saavutetaan kuitenkin silloin, kun tekoälyä käytetään apuna välttämättömien palvelujen ja kansalaiskokemusten innovoinnissa ja kehittämisessä ja kun tavoitteena on täydentää ihmisten osaamista sen korvaamisen sijaan.  

Esimerkiksi Verohallinto ottaa vuosittain vastaan noin 8 000 kansalaisten lähettämää verkkoilmiantoa mahdollisista veropetoksista, vaikka monet ovat perusteettomia. Jos tekoälyratkaisu ensin arvioisi avainsanojen esiintyvyyttä sekä verotuksen ja verovelkojen tapaisia tekijöitä pohjalta, noin 30 % tapauksista voitaisiin tunnistaa suoraan perusteettomiksi, ja virkailijoilla vapautuisi enemmän aikaa keskittyä kiinnostaviin ja haastaviin tapauksiin. 

Tekoälyn tuoma uudistus muuttaa verovirkailijoiden työpäiviä ja energian jakamista sekä tapaa, jolla he käsittelevät dataa arjessaan. Kyse on kulttuurin muutoksesta, ei vain uuden teknologian käyttöönotosta. Niinpä ylemmän johdon aktiivisella panoksella on keskeinen merkitys.  

Taidot keskipisteessä

Tutkimuksessa ilmeni myös, että tekoälyä tehokkaimmin hyödyntävissä yrityksissä ja organisaatioissa painotetaan henkilöstön taitojen kehittämistä yhtä paljon kuin varsinaista teknologiaa. Kuten tekoälyn aikakaudella saattaa odottaakin, esimerkiksi datatiede- ja insinööriosaamisella on yhä enemmän kysyntää. Kun otetaan huomioon ne asiat, joihin tekoäly ei kykene – luovuus, empatia, ongelmanratkaisu – on kuitenkin helppo nähdä monenlaisten ”pehmeämpien” osaamisalojen muuttuvan vieläkin arvokkaammiksi. Erinomaisia esimerkkejä ovat neuvottelu, hallinnointi, johtaminen ja viestintä.  

Kaikista länsieurooppalaisista kyselyyn vastanneista julkisen sektorin organisaatoista vain 11 % koki, että heidän edustamistaan organisaatioista löytyi oikea yhdistelmä tekoälyyn liittyviä taitoja. Tämä on selkeä haaste, kuten yksityiselläkin puolella.  

Jotta organisaatiolla olisi käytössään oikeaa osaamista oikeassa paikassa, on tärkeää luoda rajattoman oppimisen kulttuuri, jossa taitojen kehittäminen ei tapahdu vain koulutuksissa, vaan oppiminen on keskeinen tapa parantaa tuloksia, joustavuutta ja uusiutumiskykyä.  

Samalla aukeaa merkittävä mahdollisuus taitojen päivittämiseen. Näin voidaan sekä säilyttää monille julkisen sektorin toimijalle elintärkeää hiljaista tietoa että vahvistaa työntekijöiden sitoutumista. Uusia taitoja opettavat ohjelmat tarjoavat työntekijöille loistavia tilaisuuksia tehdä yhteistyötä esimiestensä kanssa ja vaikuttaa omiin urapolkuihinsa, jolloin osaajien sitouttaminen organisaatioon entisestään helpottuu merkittävästi.  

Onneksi verkossa on parhaillaan saatavilla runsaasti ilmaisia koulutuksia ja opiskelusisältöä – hyvänä esimerkkinä Microsoft’s AI Business School. Mukana on myös erityisesti valtiollisten tahojen käyttöön suunniteltu opintopolku. 

Tekoäly voi muuttaa asioita, muttei ilman apua. Onnistuminen riippuu yhtä paljon ihmisistä, kulttuurista ja johtajuudesta kuin teknologiasta. Tekoälyn täysipainoinen hyödyntäminen on ennen kaikkea ihmisistä kiinni. 

Lue lisää tekoälyn käytöstä raportistamme: Tekoäly julkisella sektorilla.  

Raporttiin on kerätty dataa kyselytutkimuksesta, johon vastasi yli 200 julkisen sektorin työntekijää, esimiestä ja johtajaa, yli 60 julkisen sektorin johtajan haastattelusta sekä 16 tekoälyyn keskittyvästä selvityksestä, keskittyen kolmeen alaan: julkishallintoon, terveyteen ja liikenteeseen. Mukana on 12 Länsi-Euroopan maata: Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Irlanti, Italia, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi. Suomesta raportissa on mukana 20 organisaatiota.