Tekoäly ei pärjää ilman ihmistä.
Näihin sanoihin voisi tiivistää Suomen tekoälyjohtajien viestin suomalaisille liiketoimintapäättäjille Kaapelitehtaalla Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa.
Microsoft Pivot-tapahtuma keräsi saman katon alle kaksisataa suomalaista liiketoimintapäättäjää keskustelemaan ja kuulemaan tekoälyn mahdollisuuksista ja ammentamaan oppeja edelläkävijöiltä.
Tilaisuudessa kuultiin inspiroivia puheenvuoroja tekoälyn tilasta yrityksissä, sen liiketaloudellisesta hyödyntämisestä ja tekoälyn käyttöönoton sudenkuopista sekä tutustuttiin tekoälyn mahdollisuuksiin suomalaisyritysten esittelemien käytännön esimerkkien kautta.
Tilaisuuden läpileikkaavina teemoina olivat epäonnistumisen pelosta eroon pääseminen, ihmisen merkityksen korostaminen ja datasta huolehtiminen.
Paneelikeskustelussa olivat mukana Juho Friberg Fazerilta, Anssi Käki UPM:lta ja Pasi Kulmala Stora Ensolta.
“Fail fast, fail often, fail cheap.”
Kaapelitehtaalla esiintyneiden tekoälyjohtajien mielestä kokeilukulttuurin rakentaminen on tekoälyn hyödyntämisen elinehto. Fazerin digijohtaja Juho Friberg haastoi paneelikeskustelussa yritykset luopumaan HiPPO-kulttuurista (Highest Paid Person’s Opinion), jossa yritystä kehitetään epätasapainoisen johtajavetoisesti.
Fribergin mielestä tekoälyn hyödyntämisen tulisi lähteä epävarmuuden tunnustamisesta. ”Voimme myöntää, ettemme tiedä kaikkea. Meidän täytyy esittää kysymyksiä ja selvittää niiden avulla, mitä ne asiat ovat, joita emme vielä tiedä. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää teknologiaa, mutta yhtä lailla myös yrityskulttuurin kehittämistä.”
Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää teknologiaa, mutta yhtä lailla myös yrityskulttuurin kehittämistä.
Ellen Czaika Ernst & Youngilta esitteli tapahtumassa tuoreen kansainvälisen tekoälytutkimuksen tuloksia ja vertaili suomalaisyritysten vastauksia kansainvälisiin verrokkeihin. Hänen viestinsä tutkimustulosten perusteella suomalaisille oli selkeä: kokeile pian, epäonnistu usein, epäonnistu halvalla.
Friberg korosti, ettei epäonnistumisia pidä pelätä. Tärkeintä on hänen mielestään tehdä jatkuvasti kokeiluja ja oppia niistä. Näin tekoälyn hyötyihin pääsee käsiksi heit ensimmäisestä kokeilusta lähtien.
Pasi Kulmala Stora Ensolta korosti puheenvuoroissaan avoimen kulttuurin merkitystä. Hän myös kertoi, että heidän yrityksessään tekoäly tunnetaan kohtalaisen hyvin organisaation kaikilla tasoilla. Hän viittasi puheenvuorossaan Risto Siilasmaahan, joka alkoi opiskella tekoälyä itsenäisesti ja toivoi samaa alaisiltaan. Siilasmaan esimerkin tavoin Stora Ensossa tekoälyä on järjestelmällisesti pyritty tekemään tunnetuksi kaikkien työntekijöiden keskuudessa.
Renki vai isäntä?
Microsoft oy:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen muistutti tilaisuudessa, että tekoäly tulee vaikuttamaan yritystoiminnan lisäksi merkittävästi myös ihmisten arkielämään ja työntekoon. ”Itse asiassa me kaikki törmäämme tekoälyyn jo nyt jatkuvasti, kun käytämme puhelinsovelluksia, etsimme verkosta tietoa tai asioimme verkkokaupoissa”, Tolvanen tiivisti.
Harri Puupponen Cloud1:ltä halusi asettaa tekoälykeskustelun oikeisiin mittasuhteisiin. Hän myönsi, että tekoäly on saapunut ihmisten elämään nopeammin kuin mikään muu merkittävä teknologinen muutos, mutta hänen mielestään tekoälyssä ei ole kuitenkaan mitään pelottavaa. Puupponen visioi, että lähitulevaisuudessa tekoälyn levitessä osaksi ihmisten arkea ei enää puhuta erikseen tekoälystä, vaan perinteisemmin kaikkien tuntemasta ATK:sta tai IT:stä.
Tero Ojanperä kävi puheenvuorossaan läpi, kuinka tekoäly saadaan valjastettua tukemaan bisnestä.
Silo.AI:n toimitusjohtaja Tero Ojanperä totesikin puheenvuorossaan, että tekoälyä voidaan soveltaa käytännössä mihin tahansa. Ojanperä korosti, että tekoälyn valtava potentiaali nostaa esille myös kysymyksiä eettisyydestä ja moraalisuudesta.
”Kun lähdet soveltamaan tekoälyä, sinun pitää pystyä perustelemaan tekemäsi valinnat ja esimerkiksi kertomaan, mistä käyttämäsi data on peräisin. Uskon, että tämäntyyppinen keskustelu vain yltyy jatkossa.”
Tilaisuutta juontanut Essi Marjamäki Microsoftilta tiivisti ihmisnäkökulman oivasti. ”Jos data on tekoälyn hyödyntämisessä kuningas, niin me ihmiset istumme kuitenkin kuskin paikalla.”
Siilot murskaksi – sirpaloitunut data hallintaan
Ojanperä muistutti puheenvuorossaan, että tekoäly on aluksi aika tyhmä. Sitä täytyy kouluttaa. Useissa tilaisuudessa esitetyissä puheenvuoroissa myös muistutettiin, että tekoäly tarvitsee dataa oppiakseen.
Pasi Kulmala arvioi, etteivät yritykset vielä täysin ymmärrä datan arvoa. Kulmalan mielestä dataan pitäisi suhtautua kuin mihin tahansa muuhun yrityksen voimavaraan. Anssi Käki UPM:ltä puki Kulmalan ajatukset naurunremakan aiheuttaneeseen lausahdukseen:
”Jos yrityksesi data on mautonta, et saa tehtyä siitä suklaata – edes tekoälyn avulla.”
Valtavaa kiinnostusta herättäneen Microsoft Pivot -tapahtuman merkittävin viesti osanottajille oli, että aika tekoälykokeiluille on nyt. Tutustu äskettäin julkaisemaamme tekoälytutkimukseen ja lue, miten johtavat suomalaisyritykset ovat lähteneet tekoälymatkallaan liikkeelle.
Lataa koko tutkimus tutkimus ja lue kuinka Suomi pärjää tekoälyssä muille Euroopan maille
