Suomalaisten nuorten tulevaisuuden yritysjohtajien mukaan työyhteisön merkitys säilyy, vaikka digitalisaatio vähentääkin fyysisiä kohtaamisia työpaikalla. Työ muuttuu projektiluotoiseksi ja liikkuva ja etänä tehtävä työ ovat yleisempää kuin toimistolla työskentely. Digitalisaatiossa epäonnistuneet yritykset eivät selviä.
Tutkimuksen mukaan työtiimit hajaantuvat ja kohtaavat entistä harvemmin tulevaisuudessa, ja fyysisen kontaktin työkavereiden kanssa korvaavat entistä useammin digitaaliset työkalut. Jopa 68 prosenttia tutkimukseen vastanneista uskoo vuorovaikutuksen kollegojen kanssa olevan tulevaisuudessa pääosin digitaalista. Tiedot käyvät ilmi Microsoftin ja Keskuspuiston Nuorkauppakamarin Demos Helsingillä teettämästä tutkimuksesta, joka selvitti nuorten johtajien näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että nuoret johtajat näkevät työn tulevaisuuden yrittäjämäisenä ja projektiluontoisena. Etätyö ja liikkuva työ yleistyvät niin nopeasti, että lähes neljännes (23 %) vastaajista uskoo yrityksen tiloissa työskentelyn olevan harvinaista jo viiden vuoden päästä.
Työn muutoksesta ja digityökaluista huolimatta työyhteisön merkitys ei katoa. Lähes kaikki (92 %) tulevaisuuden johtajista uskovat, ettei hyvän työyhteisön tärkeys häviä tulevaisuudessakaan, ja 84 prosenttia uskoo tiimin sisäisen empatian merkityksen vain kasvavan.
”Kyse ei oikeastaan ole työkulttuurin pirstaloitumisesta, vaan moninaistumisesta”, Microsoft Oy:n Surface-liiketoimintajohtaja Antti Kuosmanen sanoo. ”Tulevaisuuden työelämä vaatii ja myös synnyttää uusia työn tekemisen tapoja. Juuri tässä teknologia voi auttaa. Esimerkiksi tekoälyn avulla tapahtuvan simultaanitulkkauksen tai virtuaalitodellisuuden avulla voimme auttaa kaikkia organisaation jäseniä olemaan osa työyhteisöä riippumatta työtehtävästä, fyysisestä sijainnista, kielestä tai kulttuurista. Tärkeintä onkin pitää huolta, että kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yrityksen digitaalisen kulttuurin rakentamiseen. Pelkkä firman mobiilisovellus kaikkien puhelimissa ei riitä.”
Digikulttuuria on ryhdyttävä luomaan nyt
Tulevaisuuden johtajat odottavat organisaatioilta ja yrityksiltä digitaalisia valmiuksia ja työkaluja. 40 prosenttia vastaajista pitää yrityksen digitaalisia valmiuksia merkittävänä kriteerinä työpaikkaa valittaessa jo tällä hetkellä, ja tulevaisuudessa tämän osuuden arvioidaan kasvavan huomattavasti. 29 prosenttia vastaajista myös uskoo, että digitalisaatiossa epäonnistuvat yritykset ovat lakanneet olemasta viimeistään viiden vuoden kuluttua.
”Suomalaisten organisaatioiden on ryhdyttävä kehittämään tulevaisuuden digivalmiuksiaan viimeistään nyt ja rohkeasti kehittää digityökalujaan mutta myös kulttuuria teknologian onnistuneeseen hyödyntämiseen. Tärkeää on valmius rakentaa työntekijät osallistavaa digitaalista kulttuuria, jossa johto selkeästi viestii strategisen visionsa teknologian hyödyntämiselle, tukee ja kuuntelee työntekijöitään sen toteuttamisessa ja käyttää tunneälyä ja empatiaa vuorovaikutuksessa niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kanssa”, Kuosmanen korostaa. ”Jos yritykset eivät saa luotua näitä valmiuksia, ne eivät pysty rekrytoimaan tulevaisuuden johtajia tai rakentamaan elintärkeää digitaalista yrityskulttuuria.”
Johtajan rooli korostuu
Tutkimuksen mukaan noin 45 prosenttia vastaajista uskoo, että työntekijöiden toistuvat tehtävät on siirretty tekoälylle viiden vuoden päästä ja 80 prosenttia vastaajista uskoo, että tekoäly lisää tuottavuutta. Samaan aikaan yli puolet vastaajista uskoo, että työn kuormittavuus kasvaa. Samaan aikaan nuoret uskovat johtajan roolin korostuvan tulevaisuuden monimuotoisessa työelämässä: vastaajista 75 prosenttia näkee, että johtajalla on entistä suurempi rooli tiimin onnistumisessa ja että johtajat toimivat jatkossa ennen kaikkea tiimien toiminnan koordinaattorina ja mahdollistajana. Nuorten mukaan tulevaisuuden johtajan tärkeimmät taidot ovatkin empatia, luovuus, kuunteleminen, johtaminen ja joustavuus.
”Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden johtajien mielestä heidän tehtävänsä on varmistaa, että tiimillä on kaikki tarvittava tieto, osaaminen ja motivaatio työn toteuttamiseen samaan aikaan kun teknologia muuttaa työn tekemistä”, kertoo Minna Karjalainen Keskuspuiston Nuorkauppakamarista. ”Johtajan rooli on auttaa virtuaalisesti työskentelevää ja alati muuttuvaa tiimiä pysymään oikeassa suunnassa, poistaa esteitä ja luoda mahdollisuuksia. Tässä kaikessa digitaaliset työkalut ovat tärkeässä osassa. Johtajan pitää huolehtia, että tekoälyn ja ihmisten työnjako on mielekäs ja tiimillä on käytettävissä tarvittava data.”
Tietoja tutkimuksesta
Demos Helsingin yhdessä Keskuspuiston Nuorkauppakamarin kanssa Microsoftille tekemään kyselytutkimukseen vastasi 240 Suomen Nuorkauppakamarien 18–40-vuotiasta johtajuudesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostunutta jäsentä. Tutkimuksen tuloksia täydennettiin Suomen Nuorkauppakamarien jäsenille järjestetyssä työpajassa.
Lue koko tutkimusraportti täältä.
