Microsoft on oppinut saavuttamaan digitalisaatiohankkeilla merkittäviä tuloksia – ei ainoastaan asiakasprojektien vaan myös oman uudistumisensa myötä.
Digitalisaatio on yhä tärkeämpää. Uudistuminen voi avata rajattomia mahdollisuuksia kaiken kokoisille ja kaikilla aloilla toimiville organisaatioille.
Viime vuosina Microsoft on tukenut laajamittaisia uudistuksia useilla toimialoilla ja tuottanut todellisia, mitattavissa olevia tuloksia.
Robotiikkajätti ABB:n asiakastyytyväisyys kasvoi 20 % sen jälkeen, kun Microsoftin Azure AI -tuotteet auttoivat uudistamaan sen henkilöstöhallintoratkaisua. Rockwell Automation saavutti 300 000 dollarin säästöt päivittäin Office 365:een siirtymisen jälkeen. Microsoftin UPS:lle luoma chatbotti kävi yli 200 000 asiakaskeskustelua pelkästään ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä tuloksista, jotka on mahdollista saavuttaa, kun dataa hyödynnetään tekoälyn avulla. Digitalisaatiossa ei kuitenkaan ole kyse yksittäisten hankkeiden saavutuksista. Sen sijaan kyse on koko organisaation muokkaamisesta siten, että datan keräys, analysointi ja käyttö sijoittuvat sen keskiöön. Tavoitteena on kehittyä organisaatioksi, jolla on kyky oppia ja kehittyä.
Tämä ei ole kertaluonteinen muutos vaan prosessi. Tältä pohjalta myös Microsoft on toteuttanut sitä omassa organisaatiossaan.
Microsoftin tulokselliset hankkeet
Neljän vuosikymmenen aikana Microsoft on kasvanut pienestä startupista 143 miljardin dollarin arvoiseksi yritykseksi, jolla on yli 166 175 työntekijää. Neljännen teollisen vallankumouksen alkaessa Microsoft koki, että sen oman digitalisaatioprosessin tähdättävä digiaikakauden eturintamaan.
Yritys asetti tavoitteekseen kehittyä aidosti älyratkaisuihin pohjautuvaksi organisaatioksi, jossa data on kaiken ytimessä. Näin laajamittaista muutosta varten koko organisaation oli mukauduttava visioon, joka voisi innostaa todellisiin muutoksiin. Tämä tarkoitti sitoutumista uusiin toimintatapoihin, jotka uudistaisivat Microsoftin jokaista perusprosessia. Koko yrityksen tulisi toimia eri tavalla – toteuttaa enemmän kokeiluja ja oppia epäonnistumisistaan.
Muutos oli alusta alkaen strateginen välttämättömyys. Jälkeenpäin arvioituna Microsoftin prosessia on mahdollista seurata aina siitä lähtien, kun toimitusjohtaja Satya Nadella kertoi asiasta julkisesti huhtikuussa 2014. Hänen mukaansa “syvälle yrityksen rakenteisiin on luotava kulttuuri, joka kukoistaa datan voimalla.” Siitä lähtien kaikki Microsoftin työntekijät ryhtyivät omaksumaan toimintatapoja, joissa datan avulla pyritään saamaan parempi ymmärrys asioista sekä tekemään valistuneempia päätöksiä.
Vuonna 2017 Satya kirjoitti kirjan Hit Refresh, joka käsittelee Microsoftin tekoälyuudistusta ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Tämän tarina kiteytyy lausuntoon, jossa Satya sanoo “tekoälyn muovaavan kaikkea sitä, mitä teemme tästä eteenpäin”.
Vuotta myöhemmin Satya esitteli ajatuksen teknologiaintensiivisyydestä. Hänen mukaansa “jokaisen organisaation on omaksuttava asenne, jota nimitän teknologiaintensiivisyydeksi… niiden on nopeasti omaksuttava digiteknologiaa ja luotava omaa digitaalisiin valmiuksiin pohjautuvaa omaisuuttaan“.
Kasvuajattelutapa
Microsoftin uudistusprosessin ytimessä oli kasvuajattelun käsite – ajatus siitä, että jokainen voi muuttua, oppia ja kasvaa. Visionsa toteuttamiseksi Microsoft tunnisti neljä ominaisuutta, jotka mahdollistaisivat tämän ajattelutavan menestymisen.
Ensimmäinen ominaisuus oli suorastaan pakkomielteinen suhtautuminen sen selvittämiseen, mikä asiakkaille on kaikkein tärkeintä. Toiseksi Microsoft halusi kehittyä monimuotoisemmaksi ja inklusiivisemmaksi organisaatioksi. Kolmanneksi yritys halusi purkaa siiloja ja aloittaa operatiivisen toiminnan yhtenä yksikkönä. Neljänneksi tavoitteeksi asetettiin muiden auttaminen aidosti merkityksellisillä tavoilla – olipa kyse asiakkaista tai koko maailmasta.
Satyan mukaan “kulttuurimme muutoksessa on kyse siitä, että entisen kaikkitietävän asenteen sijasta asenteemme on halu kaiken oppimiseen“.
Kulttuurimuutoksen seuraamiseksi Microsoft alkoi kysyä työntekijöiltä, havaitsivatko he merkkejä positiivisista muutoksista. Näitä vastauksia vertailtiin ajan mittaan mitattuihin ominaisuuksiin. Selvityksissä hyödynnettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista analyysia, ja säännöllisiä fokusryhmiä tutkittiin sen varmistamiseksi, että aineistosta esille nousevia trendejä pystyttäisiin täysin ymmärtämään. Avoimuuden lisäämiseksi kaikki havainnot välitettiin säännöllisesti ylimmälle johdolle.
Uudenlaisten älyratkaisujen hyödyntäminen
Microsoftin digitalisaatiopalveluiden toimittaja on nimeltään Microsoft Consulting Services (MCS). Sillä on lukuisia globaaleja asiakkaita Toyotasta YK:n pakolaisjärjestöön. MSC soveltaa yritysteknologiaa liiketoimintaongelmien ratkaisuun tavoitteiden ymmärtämiseksi, riskien tunnistamiseksi ja digitalisaatiohankkeiden ohjaamiseksi.
Se auttaa organisaatioita tuottamaan tehokkaasti merkityksellistä tietoa, tarjoamaan tiimeille ketterämpiä valmiuksia sekä parantamaan kilpailukykyä tietoturvan tehostamisella. Lisäksi se tarjoaa tukea joka vaiheessa – minkä ansiosta yritykset voivat parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää Microsoftin ekosysteemiä.
Lyhyesti sanottuna MCS auttaa asiakkaitaan kehittymään älyratkaisuorganisaatioiksi. Tämä viittaa organisaatioihin, jotka hyödyntävät dataa ja tekoälyteknologioita kasvun, innovaatioiden ja kustannustehokkuuden edistämiseksi sekä markkinoilletuloaikojen lyhentämiseksi.
Tätä lähestymistapaa digitalisaatioon eivät ole muovanneet pelkästään Microsoftin omat prosessit vaan myös vuosien mittaan globaalien yritysjohtajien kanssa käydyt keskustelut heidän yritystensä uudistamisesta.
Yhdessä nämä vaikutteet ovat suoraan johtaneet älyratkaisupohjaiseen organisaatiomalliin (Intelligence Driven Organization, IDO).
IDO-malli
IDO-malli ei itsessään ole teknologiaratkaisu tai tuote. Se on MCS:n lähestymistapa, jolla se auttaa eri organisaatioita hallinnoimaan omaa uudistamistaan.
IDO-malli auttaa organisaatioita tunnistamaan “pohjantähtensä” eli ne liiketoimintatulokset, jotka organisaatio haluaa saavuttaa, sekä tulevaisuuden suunnan.
Sitten MSC luo etenemissuunnitelman, jonka avulla organisaatiot voivat suunnitella näihin tuloksiin johtavat prosessit. Lisäksi niille tarjotaan valmiudet kyseisten prosessien digitalisointiin siten, että niitä voidaan toteuttaa, valvoa, mitata ja parantaa jatkuvasti ajan myötä. Seurauksena on digitaalinen “palautesilmukka”.
Digitaaliset palautesilmukat
Digitaaliset palautesilmukat voidaan nähdä tietovirtoina, jotka syntyvät, kun liiketoimintaprosessit on suunniteltu uudelleen datan ympärille. Näissä prosesseissa voi olla kyse vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa (esim. verkkosivustojen käyttö, myyntikyselyt tai tuotteiden ostot). Ne voivat koskea myös taustajärjestelmän toimintaa. Ne voivat liittyä työntekijöiden toimintaan (esim. intranetin käyttö tai kyselyvastaukset) tai tuotteiden reaaliaikaiseen käyttöön (esim. sovelluksen kaatumistiedot, jotka lähetetään takaisin ohjelmistokehittäjälle). Tietoja kerätään ja käytetään prosessien optimointiin tekoälypohjaisten sovellusten avulla. Olennaista on se, kaikki tiedot voidaan toimittaa niitä tarvitseville liiketoimintaprosesseille. Datasiiloja ei ole.
Digitaaliset palautesilmukat ovat keskeinen osa älyratkaisuihin pohjautuvaksi organisaatioksi kehittymistä. Ne luovat positiivista muutosta ruokkivan perustan sekä antavat organisaatioille valmiudet toimia entistä tuottavammin ja asiakaslähtöisemmin.
IDO-mallin neljä dimensiota
IDO-malli tarjoaa organisaatioille puitteet digitaalisen palautesilmukan toteuttamiseen. Siihen sisältyvät tiivistetyssä muodossa kaikki ne asiat, jotka Microsoft on oppinut maailmanlaajuisesti digitalisaation toteuttamisesta. Nämä osa-alueet on jaettu neljään päädimensioon.
Ensimmäiseen koskee sellaisen toimeenpanostrategian kehittämistä, jonka avulla älyratkaisupohjainen kulttuuri juurtuu yritykseen. Toinen dimensio varmistaa, että oikeat tekniset valmiudet ovat olemassa, mikä luo perustan tulevalle prosessille. Se koskee tarvittavia valmiuksia sekä sitä, missä niitä tulisi kehittää ja milloin. Kolmanneksi tarkastellaan uudistuksen päivittäistä toteutusta ennen neljättä ja viimeistä vaihetta. Siinä organisaation on visioitava ja priorisoitava skenaarioita, jotka edustavat haluttuja liiketoimintatuloksia.
Uudistuksen muovaaminen näiden neljän dimension avulla auttaa organisaatioita ylittämään tutkimuksissa havaitut keskeiset haasteet, jotka liittyvät älyratkaisupohjaiseksi kehittymiseen. Näihin lukeutuvat datan saatavuus, datatiedetaitojen puute, vaikeudet visioida liiketoiminnan kannalta oikeanlaisia käyttötapauksia sekä tärkeimpänä kulttuuri, jossa datapohjaisuuden merkitystä ei kunnolla ymmärretä.
Oikea tapa palautua
Huhtikuussa 2020 Satya Nadella sanoi:
“Viimeisten kahden kuukauden aikana digitalisaatio on ottanut kahden vuoden harppauksen.”
Uudenlaiset tavat matkustaa, työskennellä ja tehdä ostoksia ovat muodostumassa uudeksi normaaliksi. Organisaatioiden on reagoitava nopeasti tehostamalla toimintaansa sekä muuttumalla ketterämmiksi ja mukautuvammiksi.
Microsoftin oman digitalisaation taustalla vaikuttavat periaatteet voivat toimia perustana vastaaville hankkeille missä tahansa organisaatiossa. Kehittymällä data- ja tekoälypohjaisiksi organisaatioiksi – joissa jatkuva oppiminen ja kehitys on keskiössä – yritykset voivat edistää resilienssiä, joita ne tarvitsevat tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.
Microsoft Consulting Services voi auttaa yritysjohtajia suhtautumaan tähän hetkeen muutoksen käynnistäjänä ja positioimaan organisaationsa tulevaa aikakautta varten, kun kilpailu muuttuu entistä kireämmäksi. Tulevaisuudessa muutokset tapahtuvat vieläkin nopeammin. Jokaisen menestystä tavoittelevan toimijan on pystyttävä sopeutumaan tähän tosiasiaan.
