Eksote: Keskitetyn asiakaspalvelun avulla koko hyvinvointialueen palvelut samalta luukulta
Aleksi Kuitunen
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja
On hyvä syy olla hippusen kateellinen sille vauhdille, jolla Eksote etenee hyvinvointialueeksi. Tai miltä kuulostaa se, että terveysasemien palveluihin saa kontaktin aamuseitsemästä iltakahdeksaan? Jo ensikontaktilla voi tavoittaa etälääkärin.
Microsoftin asiakkuusjohtaja Aleksi Kuitunen muistuttaa, että terveydenhuollon palveluiden tasa-arvoinen saatavuus ja yhden luukun asiointiperiaate on yksi koko sote-uudistuksen tavoitteista. Uutta julkisilla varoilla luotua keskitetyn asiakaspalvelun konseptia käytetään jo esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa. Tätä mallia olisikin nyt järkevä monistaa.
“Pitkässä juoksussa olemme aivan alkumetreissä mahdollisuuksissa kehittää automaation astetta ja digitaalista asiointia. Kun hyvinvointialueet syntyvät 2023 ollaan jo lähellä sitä, että keinotekoisista rajoista päästään eroon. Palvelut tuodaan alueellisesti yhden toimijan ja rekisterinpitäjän taakse. Silloin voidaan edetä teknologioilla, joita on jo monilla muilla toimialueilla hyödynnetty.” Seuraavat pari vuotta eivät ole Kuitusen mukaan helppoja. On paljon työtä ja riskejä, jotka pitää hallita, mutta mahdollisuus on jopa helppoihinkin voittoihin. “On hyvä lähteä liikkeelle yksinkertaisilla asioilla, joita voi kehittää ja optimoida vuosien mittaan. Näkisin, että keskitetyssä asiakaspalvelussa on kyse isosta toimintamallin muutoksesta,”, arvioi Aleksi Kuitunen.
Eksotessa asiakasta on osattu ajatella
Kun potilas ottaa yhteyttä terveyspalveluihin, on muutamassa minuutissa ratkottava hoidon tarve ja ohjattava asiakas oikeaan paikkaan. Pelkästään Eksotella on satoja toimipisteitä. Aiemmin se merkitsi, ettei soittaja useinkaan päässyt läpi. Ja kun pääsi, hoitajan vastaukset perustuivat muistiin ja muistilappuihin. Tarvittiin parempia välineitä ja työntekijälle mahdollisuus keskittyä. “Kaikki lähti oikeastaan siitä, että haluttiin parantaa asiakkaiden yhteyden saamista. Asiakaspalveluun on vastattu hajautetusti eri toimipisteistä ja eri koulutuksilla.”, Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen kertoo.
Eksote starttasi kohti keskitetyn asiakaspalvelun mallia yhdessä Kymsoten, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kanssa. Rahoitusinstrumentti järjestyi valtion tulevaisuuden sotekeskus-rahoituksena. Alettiin kehittää uutta alustaa ja toimintamallia. Rakennusmestarina, teknologiatoimittajana toimi 2M-IT eli tulevien hyvinvointialueiden oma ICT-inhouse yritys. Konsepti sai työnimen PATA, mikä viittaa palvelutarpeen arviointiin ja palvelunohjauksen kehittämiseen.
Asiakasta ohjaa ammattilainen
Itse työhön, keskitettyyn asiakaspalveluun, perustettiin Kaiku24 Oy. Se aloitti asiakaspalvelun Eksotessa syyskuussa 2021 ja Kymsotessa tammikuussa 2022. “Siinä ei kauaa nokka tuhissut, mutta viime tippa tulee aina. Kaiku24 onnistuu nyt yhtä hyvin kuin miten hyviä meidän ohjeemme ovat. Toimintaa kehitetään koko ajan.”, Tepponen kertoo.
“Tiivistettynä Kaiku24 hoitaa koko hyvinvointialueen puhelinpalvelut sekä hoidon tarpeen arviot ja ensilinjan kontaktissa tapahtuvan hoidon. Jos tarvitset yhteyden terveydenhoitoon, niin soitat Kaikuun.”, Kaiku24:n johtava lääkäri Rita Arjonen sanoo. Kahden alueen puheluihin vastaa nyt 200 sote-ammattilaista; sairaanhoitajia, terveydenhoitajia sekä lähihoitajia. Osa entisiä eksotelaisia, mutta myös uusia rekrytoituja. Kokonaisuuteen yhdistetään myös etälääkäripalvelua. “Asiakaspalvelu voidaan hoitaa vain murto-osalla siitä osaajamäärästä, mitä Eksote ja Kymsote ovat tarvinneet aiemmin näiden palveluiden tuottamiseen.”, Kaiku24:n toimitusjohtaja Kari-Mikael Markkanen sanoo.
Hammaslääkäriin heti tai huomenna?
Kaiku24:n ammattilaisilla on työvälineenään esimerkiksi palvelukatalogi. Näin palvelutarpeen arviointi ja ohjaus voidaan tehdä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Päivystysnumeroihin vastaa 24/7 aina ihminen. Hyvinvointi- ja terveysasemiin saa yhteyden aiemman virka-ajan sijaan kello 7–20. Myös muut palveluajat ovat vähintään pidentyneet, neuvoloissakin vastataan iltakahdeksaan. Nettiajanvaraus toimii ympäri vuorokauden, lisäksi on chat- ja videovastaanottoja.
Hoito tapahtuu aina hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Yhden järjestelmän etu on siinä, että alueiden erilaiset toimintamallit yhdenmukaistuvat. Suun terveydenhoitoon aamuseitsemältä soittavalta särkypotilaalta voidaan myös kysyä, onko tärkeää saada aika Luumäelle? Sieltä ajan saisi parin päivän päästä. Tai kävisikö sittenkin aika Savitaipaleelle jo tänään?
Kun työntekijä keskittyy, palvelun laatu paranee
Tavoite on selkeä, asiakas yritetään palvella kokonaisuutena ja jatkossa yhä paremmin. Digitaalisia palveluita käytetään aina, kun se on mahdollista. Kaiku24:n toimitusjohtaja Kari-Mikael Markkasen mukaan tärkeä kysymys on, miten digitaalisuuden avulla voidaan ratkaista yhdenvertaista pääsyä palveluiden ääreen, kun toimialalla kärsitään pahenevasta resurssipulasta ja hoidon tarve kasvaa. Kun työntekijä voi keskittyä asiakaspalveluun päätyönään, tulos on myös asiakkaan kannalta parempi. Tämä vie asioita vauhdikkaammin ja paremmin eteenpäin.
“Parannetaan hoidontarpeen arvioinnin laatua.”, Kaiku24:n johtava lääkäri Rita Arjonen sanoo. Jo nyt on nähty, että yksi tiimi pystyy hoitamaan asiakaspalvelun usealle alueelle. Lisäksi palvelu voi olla kansalaiselle jopa helppo ja kiva käyttää, hyvä asiakaspalvelu vähentää turhautumista. Kaiku24 haluaa olla myös kilpailukykyinen työnantaja. Sen asiakaspalvelutyötä voi tehdä ja tehdäänkin etänä niin Lappeenrannasta, Kotkasta kuin Turusta.
“Meillä on kokemus kahden hyvinvointialueen osalta, mitä kysymyksiä ratkaista, että järjestelmä toimii. Tähän on helppo tulla uutena alueena mukaan. Kokonaisvaltaisen palvelun tarjoaminen on ihan eri kuin tuoda järjestelmään pieni etälääkäripalikka.”, Markkanen sanoo.
On tärkeää, että palvelun takana on julkisomisteinen in house -yhtiö. Markkasen mukaan ei olla tavoittelemassa euroja vaan uutta toimintamallia, joka on myös kopioitavissa.
Kaiku24 tarjoaa keskitettyä asiakaspalvelua hyvinvointialueille. Samalla se haluaa olla digitaalisen hoivan huipputyönantaja, Rita Arjonen ja Kari-Mikael Markkanen linjaavat.
(Kuva: Mika Okko)
Tunnetaanko autokaupan asiakas paremmin?
Työkalujen kehittäminen on vasta pääsemässä vauhtiin. 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalaisella ja ratkaisupalveluiden liiketoimintajohtaja Toni Suihkolla on kovia odotuksia siihen, miten asiakkuudenhallinta, Customer Relationship Management (CRM) sote-palveluissa toisi vielä hypyn eteenpäin. Jos asiakas astuu autokauppaan, hänestä on paljon ennakkotietoa. Hyvinvointialueen potilas tulee kohdata samoin ja myös siinä asiakaspalvelussa syntyvällä tiedolla on arvo, joka pitää hyödyntää. Julkisten sote-palveluiden haaste on silti eräänlainen anti-CRM. Tavoite ei ole saada maksimimäärää asiakkaita, vaan toteuttaa ohjaus ja hoidon vaikuttavuus mahdollisimman tehokkaaksi. Tähän PATA-konsepti pyrkii. Suihko painottaa, että uutta konseptia on kehitetty ketterin menetelmin. “Ei perinteinen it, että kysytään, mitä haluatte ja vuoden päästä tavataan. Yhdessä luomisen kulttuuri on ollut tässä merkittävä.”, Suihko sanoo.
Yhtenäinen toimintamalli palvelutarpeen ohjaukseen tuo valtavan hyödyn ja perustavaa laatua olevia muutoksia koko palvelujärjestelmään. Uusilla hyvinvointialueilla, hajaantuneissa järjestelmissä, tehostamispotentiaali on vielä Eksoteakin suurempi.
