Miten rakennat sillan tekoälyhypen ja todellisuuden välille?

Tekoälyhypeltä on mahdotonta välttyä, sillä tekoälystä kirjoitetaan nyt paljon. Ennen kuin otsikon kysymykseen voi järkevästi vastata, täytyy selventää pari perusasiaa.

Tekoäly (tai AI) voidaan määritellä kategorisoimalla se esimerkiksi kolmeen osa-alueeseen:

• Ihmisen kaltainen toiminta ja simulointi. Esimerkkeinä chatbotit, virtuaaliassistentit, verkkopalvelujen suositukset aiempaan perustuen ja kognitiiviset palvelut kuten puheen, tekstin tai kuvan tunnistaminen.
• Analysoinnin ympärille rakennettu toiminta. Esimerkkeinä ennustaminen, segmentointi, kategorisointi tai heikkojen signaalien tunnistaminen tietomassoista.
• Automatisointi. Esimerkkeinä digitaaliset kaksoset, prosessien optimointi, automatisoitu osakkeiden välitys.

Väitän, että kaikilla meistä on jokin käsitys tai kokemus tekoälystä. Eri tutkimusten mukaan se on erityisesti ylimmän johdon ykkösprioriteetti, oli kyse sitten toimitus-, tietohallinto- tai muista liiketoimintajohtajista.

Toisaalta tekoälyviesti ei ole vielä saavuttanut koko organisaatiota. Syksyllä julkaisemamme tekoälytutkimuksen perusteella alle 30 % henkilöstöstä kokee tekoälyn omakseen tai liiketoiminnan kannalta tärkeäksi. Saman tutkimuksen mukaan johto kokee tekoälyn tärkeimmäksi liiketoimintaa kehittäväksi tekijäksi, mutta vain noin kolmannes tutkimukseen osallistuneista suomalaisyrityksistä on tehnyt tai aikoo tehdä sillä jotain merkittävää seuraavan 12 kuukauden aikana.

Tämä ei tunnu loogiselta. Hukkuvatko tekoälyn mahdollisuudet sen ympärillä olevan hypen jalkoihin? Vai onko kyse osaamisen tai resurssien puutteesta? Tähän me Microsoftissa panostamme kouluttamalla Suomeen tuhansia uusia tekoäly- ja dataosaajia jo nyt ja seuraavien vuosien aikana.

Tekoäly ei vie työpaikkoja, vaan antaa monelle työntekijälle ylennyksen tehdä mielekkäämpiä tai uusia tehtäviä. Gartner ennustaa, että vuodesta 2020 alkaen tekoälyn kautta syntyy 500 000 uutta nettotyöpaikkaa globaalisti. Ja niin tässä kuin monessa muussakin teknologisessa kehityksessä – aikaiset omaksujat saavat suurimmat hyödyt.

Kenelle tekoäly siis kuuluu ja miten rakennetaan silta hypestä todellisuuteen?

1. Älä jää vierestä katsomaan tekoälyhypeä – tekoäly kuuluu kaikille, joten koko yritys pitää saada mukaan. Työntekijöiltä saa monesti parhaat kehitysehdotukset, joten tuo tekoäly alusta alkaen kaikkien saataville.
2. Älä tyydy ainoastaan automatisoimaan olemassa olevaa toimintoa tai prosessia ja keskity pelkästään operatiiviseen tehokkuuteen, vaan hyödynnä kaikkia tekoälyn mahdollisuuksia.
3. Etsi uusia esimerkkejä yli toimialarajojen.
4. Älä jumiudu miettimään nykyisen osaamisen luomia rajoja, vaan kokeile, kouluta, osallista ja aktivoidu – ja hyväksy myös epäonnistumiset.
5. Eettisyys on tärkeää, mutta älä tee siitä tekosyytä olla tekemättä mitään.

Oletpa tekoälystä mitä mieltä tahansa, varmaa on, että sillä on tulevien vuosien teknologiakehityksessä merkittävä rooli ja olemme nähneet sen tuomista mahdollisuuksista vasta jäävuoren huipun. Jo nyt on toteutettu ja käynnissä niin merkittäviä tekoälyhankkeita, että tulevaisuuden hyötyjen ja mahdollisuuksien odotus tuntuu pitkältä.

Tiesitkö, että tekoälyn kasvojentunnistusominaisuuden avulla pystytään kehittyneissä maissa löytämään 80 % kadoksissa olevista ihmisistä tai että tarpeettomien potilaskäyntien määrä lääkärissä ja päivystyksessä vähenee 20 miljoonalla käyntikerralla, kun kroonisista sairauksista kärsivät ihmiset saadaan tekoälyn avulla toimivien ennakkohoitopalveluiden piiriin. Vaikuttavaa vai mitä? Mikä on teidän innovaationne?