Astuimme vuoden 2020 lokakuuhun, vuosittaiseen kyberturvallisuuskuukauteen, täysin uudenlaisessa ympäristössä – koronaviruspandemia on muuttanut myös kyberturvallisuuden pysyvästi. Koronakevään etätyöloikka avasi pelin uudella tavalla myös rikollisille.
Kevään jälkeen korona-aiheiset kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet merkittävästi, kun rikolliset ovat hyödyntäneet ihmisten tiedonjanoa ja tarvetta faktoille tässä uudessa, epävarmassa tilanteessa. Hyökkäykset terveydenhuollon toimijoita, kuten sairaaloita ja rokotetutkimusorganisaatiota kohtaan ovat kasvaneet. Esimerkiksi kiristyshaittaohjelmat jatkavat kasvuaan näiden organisaatioiden uhkana. Hyökkääjät kehittyvät jatkuvasti ja ottavat huomioon hyökkäysstrategioissaan mm. loma-ajat ja kohdeyrityksen omat aikataulut, jolloin he voisivat olla halukkaampia maksamaan lunnaita esim. kiireen takia. Myös aika murtautumisesta koko kohteen valtaamiseen näyttää lyhentyvän ja joissain tapauksissa tämä kaikki on tapahtunut alle 45 minuutissa.
Etätyö osana tietoturvan uutta arkea
Etätyösuositusten vuoksi myös Suomessa on kevään ja kesän aikana tehty töitä toimiston seinien ulkopuolella aivan uudenlaisella volyymilla. Laajamittainen etätyö on tuonut omia haasteitaan myös organisaatioiden tietoturva-ammattilaisille: vaikka useissa organisaatioissa oltiin valmiina osittaiseen etätyöhön, harva oli varautunut toimimaan tilanteessa, jossa työpaikalle ei mennä lainkaan. Poikkeustilanteen ja siitä aiheutuneen kiireen positiivinen lopputulos oli se, että nyt viimeistään jouduttiin rakentamaan puuttuneet palvelut ja laatimaan esimerkiksi ne kesken jääneet tietoturvapolitiikat ja -ohjeistukset. Microsoftin lähestyminen etätyön mahdollistamiseen perustuu Zero Trust -ajatteluun ja omasta matkastamme voit lukea täältä.
Kun yritysten infrastruktuuri on rakennettu ensisijaisesti palvelemaan toimistolla tapahtuvaa työtä, ei se tuolloin vastaa täysimittaisen etätyön tarpeisiin. Tietoturva-ammattilaisten näkökulmasta suojattava ympäristö on täyspäiväisen etätyön myötä laajentunut on-premises-ympäristöstä huomattavasti suuremmaksi kokonaisuudeksi, kun esimerkiksi organisaation käyttäjät ovat muitakin kuin omia työntekijöitä (kumppanit, asiakkaat, jne.), käyttäjät liikkuvat joka tapauksessa ja oman laitteen käyttö työympäristössä on arkipäivää.
Muuttunut ympäristö vaatii moderneja tapoja suojata käyttäjiä, käsiteltävää dataa ja infrastruktuuria, havainnoida sekä torjua alati kehittyviä uhkia. Tästä murroksesta johtuen kyberturvallisuuteen tuleekin suhtautua prosessina, ja keskiöön on noussut toiminnan jatkuvuuden varmistaminen eli kyberresilienssi.
Muuttuva ympäristö vaatii tehokkaita suojautumiskeinoja
Jos kerran paluuta vanhaan ei enää ole, miten toteutamme kyberresilienssiä parhaalla mahdollisella tavalla nyt ja tulevaisuudessa?
Organisaatiot voivat parantaa kyberturvallisuuttaan ja –resilienssiään ainakin näiden neljän vinkin avulla:
- Ota käyttöön (nyt on viimeistään jo aika!) monivaiheinen tunnistaminen (MFA). Microsoftin tilastojen mukaan 99,9 %:a identiteettiin kohdistuvista hyökkäyksistä voidaan torjua käyttämällä monivaiheista tunnistautumista.
- Päivitä, päivitä, päivitä. Vanhasta virsi kaunis, mutta järjestelmien ja sovellusten päivitysten ajan tasalla pitäminen on tärkeämpää kuin koskaan.
- Luovu perinteisestä perimeter-pohjaisesta kyberturvallisuuden hallinnasta. Esimerkiksi kaikkea VPN-liikennettä ei tule enää ohjata yhden pullonkaulan kautta, vaan esimerkiksi pilvipalveluihin suuntautuva tietoliikenne tulee ohjata suoraan pilveen ja suojata moderneilla tavoilla.
- Panosta havainnointikyvyn jatkuvaan parantamiseen. Perinteinen, ainoastaan tietoliikenteen tarkkailu ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltainen näkyvyys koko organisaation toimintaympäristöön.
Vuosi 2020 on monella tapaa käänteentekevä vuosi. Vuosi, jona teimme monen vuoden digiloikan muutamassa kuukaudessa ja jolloin digitaalinen turvallisuus muodostui keskeiseksi kivijalaksi mahdollistaen toiminnan jatkuvuuden. Me Microsoftilla pyrimme tekemään oman osamme kyberturvauhkilta suojautumisessa, mutta nämä haasteet vaativat myös päättäjien, yritysten, valtion ja julkishallinnon, ja loppukädessä yksilöiden yhteistyötä ja panostusta. Olemme julkaisseet tuoreen Digital Defense -raportin, joka sukeltaa syvemmälle kyberturvallisuuden uhkiin ja trendeihin ja toimii hyvänä keskustelun avaajana. Lue kattava raporttimme täältä: https://aka.ms/digitaldefense.
Jatketaan keskustelua Digi- ja väestötietoviraston VAHTI-seminaarissa 14.10.2020!