***
Suomen suurin sairaanhoitopiiri HUS on luonut kattavan testaus-, seuranta- ja jäljitysjärjestelmän avuksi koronaviruksen leviämisen torjuntaan. Useiden Microsoft Cloud for Healthcare -palvelujen avulla järjestelmä johdattaa asiakkaat terveysbotilla tehtävän itsearvioinnin kautta testin varaamiseen. Järjestelmä myös auttaa tulosten kertomisessa ja ottamaan yhteyttä muihin tartunnan mahdollisesti saaneisiin. Järjestelmän toiminnan perustana olevaa data kerätään ja käytetään Suomen tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Datan avulla tutkijat pyrkivät ymmärtämään, miten virus tarttuu ja leviää. HUSin pitkäaikainen sitoutuminen palvelujensa digitointiin merkitsi sitä, että perusta kattavalle järjestelmälle oli valmiiksi olemassa, joten sen käyttöönotto onnistui nopeasti. Järjestelmä on epäilyksettä pelastanut monia ihmishenkiä ja tehnyt tarpeettomaksi kaikkein vahvimmat sulkutoimet, jotka olisivat väistämättä vahingoittaneet Suomen taloutta.
”Ilman käyttöön ottamaamme järjestelmää uskon, että koronavirus olisi levinnyt Suomessa paljon laajemmin”, sanoo HUSin kehittämispäällikkö Aki Puustjärvi.
Puustjärvi voi ansaitusti olla ylpeä siitä, mitä hän on tiiminsä kanssa saavuttanut tänä vuonna. Samalla kun monet maat ympäri maailman taistelevat viruksen leviämistä vastaan, Suomi on asettanut globaalit standardit sille, miten kansalaisten terveyttä voidaan suojella parhaiten tietosuojaan liittyvistä oikeuksista tinkimättä.
Hallituksen kehittämä testaus-, seuranta- ja jäljitysjärjestelmä on Etelä-Suomessa organisoitu erityisellä tavalla. HUSin IT-yksikkö tarjoaa Microsoftin erilaisten teknologioiden avulla sairaanhoitopiirin asiakkaille kattavan terveydenhoidon tukijärjestelmän, joka auttaa pelastamaan henkiä mutta myös tukee hallitusta tärkeissä päätöksissä esimerkiksi viruksen leviämisen estämiseksi ja talouden suojelemiseksi. Kyseessä on poikkeuksellinen saavutus.
”Ilman tätä järjestelmää emme olisi pystyneet reagoimaan niin nopeasti leviämisen pysäyttämiseksi”, Puustjärvi sanoo.
HUSin työtä tänä vuonna on määrittänyt ennen kaikkea reagointinopeus. Se on tulosta sairaanhoitopiirin pitkäaikaisesta sitoutumisesta palveluidensa digitalisointiin. HUSin toimintojen ytimessä on data – ja on ollut jo kauan ennen koronaviruksen puhkeamista.
”Perustimme muutama vuosi sitten Microsoft Azureen perustuvan tietoaltaan, joka toimi loistavana perustana. Emme siis aloittaneet nollasta. Se avasi paljon mahdollisuuksia sille, mitä pystyimme saavuttamaan tänä vuonna”, Puustjärvi sanoo.
Sairaalan rakentaminen datan ja innovaatioiden luomalle perustalle
HUS on maan toiseksi suurin työnantaja, jolla on Uudellamaalla 23 sairaalaa ja niissä noin 27 000 työntekijää. HUSin alueella asuu noin kolmannes suomalaisista.
”Keskusorganisaatio on melko yhtenäinen”, Puustjärvi kuvaa. ”HUSissa on ehdottomasti oma työskentelytapansa ja husilainen henki.”
Merkittävä osa tätä yhtenäisyyttä johtuu teknologian roolista HUSin toiminnassa. ”Eräs asioista, joista HUSissa pidän, on katsominen eteenpäin. Suhtaudumme teknologiaan positiivisesti, emmekä pelkää sitä. Emme tarraudu menneisyyteen”, Puustjärvi sanoo.
”Sen ansiosta täällä on niin mielenkiintoista työskennellä, etenkin tietohallinnossa, jolla on ollut keskeinen rooli organisaation kehityksen kannalta.”
Tämän kehityksen kaksi keskeistä elementtiä ovat olleet sairaanhoitopiirin tietoaltaan perustaminen ja Terveyskylä-verkkopalvelun käynnistäminen. Kunnianhimoisiin ja digitaalisiin projekteihin ovat osallistuneet organisaation kaikki osa-alueet.
Ne muodostavat sen perustan, jonka ansiosta HUS pystyi toimimaan niin nopeasti, kun haasteena oli koronaviruksen leviämisen saaminen hallintaan.
Nykyisen dataratkaisun etujen hyödyntäminen
”Tilanne oli todella omituinen, kun pandemia iski Suomeen ensimmäistä kertaa”, Puustjärvi muistelee. ”Yksi lääkereistämme kertoi, että osastoilla oli aluksi enemmän lääkäreitä kuin potilaita, koska sairaaloihin ei uskallettu hakeutua koronatartunnan saamisen pelossa. Tilanne kehittyi takaperoisesti.”
HUSin tiimi siirtyi nopeasti käynnistämään jäljitysprosessia Uudenmaan kunnissa. Pian ilmeni, että ongelmana oli käytössä oleva järjestelmä. ”Jokaisella oli omat Excel-taulukkonsa ja omat parametrinsa leviämisen seuraamiseen”, Puustjärvi kertoo.
Sairaanhoitopiiri tarvitsi keskitetyn tietokannan. ”Silloin tajusimme, että kaikki testitulokset itse asiassa tulivat jo meille. Ne siirtyivät tietoaltaaseen, jonka olimme perustaneet vuosia aikaisemmin”, Puustjärvi sanoo.
”Siitä oli aika lyhyt harppaus oman keskitetyn tietokannan perustamiseen, koska meidän ei tarvinnut rakentaa mitään uutta. Aloitimme luomalla Power BI:ssä yksinkertaisen liittymän, joka näytti meillä jo olevan datan. Sen avulla pystyimme visualisoimaan saamamme testitulokset.”
Seuraavaksi HUSin tiimi siirtyi standardoimaan puhelinpalvelukeskuksen testaus- ja arviointikriteerejä. Se oli kriittisen tärkeää epidemian alkuvaiheessa, kun testauskapasiteetti oli rajallinen.
”Loimme puhelinpalvelukeskuksen työntekijöille ohjausjärjestelmän, jotta kaikilla olisi soittajille yhdenmukainen joukko kysymyksiä”, Puustjärvi kuvaa. ”Se auttoi priorisoimaan eniten apua tarvitsevat oikeudenmukaisella, läpinäkyvällä ja tasapuolisella tavalla.”
Pian kävi kuitenkin selväksi, että tarvittaisiin lisää toimenpiteitä, jotta tuhansien puheluiden ja käyntien sairaalaverkostolle aiheuttamaa painetta pystyttäisiin keventämään. Tarvittaisiin itsepalvelutestausmalli, joka olisi kaikkien kansalaisten käytettävissä.
Kansalaisten yksityisyyttä suojaavan itsepalvelujärjestelmän luominen
”Kansalaisten itsearviointi toteutettiin käyttämällä Microsoft Azure Bot Services -palveluun perustuvaa terveysbottia”, Puustjärvi sanoo.
Sen avulla koronatartuntaa epäilevät henkilöt voivat tehdä oireiden arvioinnin itse. Jos itsearviointi tuottaa positiivisen tuloksen, käyttäjän henkilötiedot kirjataan suomalaisen tunnistautumispalvelun, pankkitunnuksen tai ajokortin avulla. Kun henkilö on tunnistettu, järjestelmä mahdollistaa testiajan varaamisen paikallisessa testauspaikassa. Testin tekemiseen menee viisi minuuttia, ja tulokset saadaan 24 tunnin kuluessa.
”Luin suomalaisesta rocktähdestä, joka käytti bottia”, Puustjärvi kertoo. ”Botti ehdotti testauspaikkaa, joka oli kymmenen minuutin päässä hänen kodistaan. Hän ei ehtinyt sinne ajoissa, joten hän valitsi toisen testipaikan, joka oli 15 minuutin päässä. Koko prosessi on siis hyvin nopea.”
”Lisäksi samalla kunnioitetaan yksilön tietoturvaa ja tietosuojaa”, hän lisää. ”Suomen lainsäädäntö ei salli tietojen luovuttamista kunnasta toiseen. Siksi testatun henkilön tiedot voi vastaanottaa ja nähdä vain hänen kotikuntansa.”
HUS voi sitten valvoa, kenellä on pääsy tähän dataan terveydenhuoltojärjestelmän sisällä. ”Keskitetyn tietojärjestelmän ansiosta voimme helposti rajoittaa sitä, kenellä on pääsy mihinkin dataan. Kaikki pääsevät käsiksi tarvitsemaansa dataan, mutta eivät sellaiseen dataan, jota he eivät tarvitse”, Puustjärvi sanoo.
”Jokaiselle kunnalle on allokoitu tiimejä tarkkailemaan tilannetta vain kyseisellä maantieteellisellä alueella. Aina, kun uusi henkilö saa positiivisen testituloksen, häneen ottaa puhelimitse yhteyttä kunnan seurantatiimin jäsen, jolla on henkilön yhteystiedot jo valmiina tunnistamisprosessin ansiosta. Soittaja suosittelee henkilöä jäämään karanteeniin ja alkaa jäljittää mahdollisesti altistuneita henkilöitä. Samalla kerätään ja luokitellaan dataa tutkimustarkoituksiin, jotta voimme ymmärtää, missä ja miten tartunnat leviävät.”
”Sen jälkeen asianmukainen osasto kirjaa tiedot jokaisesta mahdollisesti altistuneesta”, Puustjärvi jatkaa. ”Kun henkilön asuinkunta on saatu selville, henkilö lisätään altistuneiden listalle automaattisesti.”
Palvelun tarjoaminen Azuren tehoa hyödyntäen
HUSin kehittämä poikkeuksellinen palvelu on edesauttanut merkittävästi Suomen kykyä hallita viruksen leviämistä. Keskeistä on ollut se vauhti, jolla dataa on pystytty keräämään, siirtämään, analysoimaan ja jakamaan.
”Kaikki ydinpalvelut perustuvat Microsoft Cloud for Healthcare -pilvipalveluun”, sanoo Puustjärvi. ”Käytämme Azure Data Lake Storagea, Power BI:tä datan visualisointiin, terveysbottia kansalaisten itsearviointiin ja datan keräämiseen, Azure Active Directorya käyttäjätietojen ja käytön hallintaan sekä lisäksi web-sovellusta.”
”Avain on siinä, että kaikki nämä palvelut ovat osa Microsoft Cloud for Healthcare -pilvipalvelua, eli ne toimivat jo valmiiksi keskenään”, hän lisää. ”Näin ollen voimme ajatella niitä erilaisina työkaluina taikurin työkalupakissa.”
HUS käyttää Microsoft Cloud for Healthcare -pilvipalvelua myös Terveyskylä-projektissa. ”Meillä on toki myös Terveyskylää varten tehdyt suunnitelmat. Monia teknisiä komponentteja, kuten todennusta, valtuutusta ja auditointikirjausta, ei tarvinnut rakentaa, koska pystyimme hyödyntämään jo valmiiksi tehtyä. Kaikella tällä oli vaikutusta siihen, että pystyimme toimimaan sellaisella nopeudella”, Puustjärvi sanoo.
Sairaanhoitopiiri ei toiminut yksin, vaan se hyödynsi myös keskeisten yhteistyökumppaneidensa TietoEvryn ja Innofactorin asiantuntemusta. Kumpikin on osa Microsoftin kumppaniverkostoa. HUSin työetiikan mukaisesti myös TietoEvry ja Innofactor ovat toimineet yhteistyössä ja läpinäkyvinä tiimeinä.
”Tiimeissä oli jäseniä kaikista mukana olleista yrityksistä ja organisaatioista”, Puustjärvi selittää. ”Uuden kehitysprojektin alussa kokosimme tiimejä, jotka olivat parhaita juuri kyseiseen projektiin. Kilpailua tai nokittelua ei ollut, koska me kaikki työskentelemme saman tarkoituksen puolesta – viruksen leviämisen estämiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi.”
Palveluja epidemiologian tulevaisuuteen
”Koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä aikaa ei ole hukattavaksi”, Puustjärvi toteaa. ”Haluan antaa lopuksi esimerkin järjestelmän nopeudesta.”
”Järjestelmässä oli tuore tieto henkilöstä, jolla oli diagnosoitu koronatartunta. Tarkistin tapauksen ja huomasin, että neljän tunnin kuluessa siitä hetkestä, kun potilaalle ilmoitettiin positiivisesta testituloksesta, 40 muuta mahdollisesti altistunutta oli jäljitetty ja tavoitettu. Ne, jotka piti asettaa karanteeniin, oli jo asetettu karanteeniin.”
”Tarjoamme palvelua, joka on sekä nopeaa että kattavaa ja josta on hyötyä sekä kansalaisille että julkishallinnolle”, Puustjärvi sanoo.
Puustjärvi huomauttaa, että kerättyä dataa ei käytetä pelkästään testaamiseen, seurantaan ja jäljittämiseen. Datan avulla tutkijat ja julkishallinto pyrkivät myös ymmärtämään, miten, missä ja milloin virus leviää. Tämän prosessin opetukset voivat hyödyttää terveydenhoitoa koronapandemian jälkeenkin.
”Epidemiologinen yksikkömme on ollut hyvin innostunut tästä projektista”, Puustjärvi sanoo. ”Kehitämme jo nyt ominaisuuksia, joita voimme käyttää uusien virusten kanssa tulevaisuudessa. Toivottavasti nyt tekemällämme työllä on pitkäaikaisia vaikutuksia, ja toivottavasti se muodostaa tulevaisuudessa perustan entistäkin kattavammalle biovalvonta-alustalle.”
***Valokuva: Matti Snellman, HUS
