Salla Aromaa
Johtaja, julkishallinnon liiketoiminta.
Julkishallinnon toimijat Suomessa hakevat digitalisaatiosta kustannussäästöjen lisäksi myös uusia tapoja tehdä työtä ja palvella kansalaisia. Samalla kun digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa, se myös tarjoaa uusia mahdollisuuksia vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Julkishallinnon toimijoilla on tärkeä rooli vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden asettamisessa ja toteuttamisessa valtion ja kuntien tasolla. Julkinen sektori vaikuttaa olennaisesti yhteiskunnalliseen vastuullisuuskeskusteluun sekä -lainsäädäntöön ja lopulta myös siihen, miten kansalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen ja sitä rajoittaviin toimiin.
Julkisen sektorin organisaatioissa ympäristövastuu ja kestävä kehitys mielletään helposti asiaksi, johon on jo panostettu riittävästi: kyllähän meillä kierrätetään ja käytetään vihreää sähköä. EY:n Microsoftille toteuttaman tutkimuksen mukaan julkisen sektorin ylin johto yhdistääkin kestävän kehityksen teemana useimmiten kierrätykseen.
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen ei ole ainoastaan kierrättämistä ja energiansäästöä. Esimerkiksi kaupan ja valmistavan teollisuuden johto näkee kestävän kehityksen myös ajavan laajemmin kasvua ja sidosryhmiltä tuleva paine pakottaa yrityksiä panostamaan vastuullisuuteen entistä enemmän. Yhtä lailla julkisen sektorin organisaatioiden odotetaan nykyään toimivan entistä läpinäkyvämmin ja osoittavan sidosryhmilleen, mitä vastuullisuuden eteen on tehty ja millaisin tuloksin. Julkishallinto voi omalla esimerkillään vauhdittaa myös paikallisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kehittymistä.
Vastuullisuuden seurannan ja raportoinnin tärkeimpiä osa-alueita ovat tiedon kerääminen ja hallinta. Yhteiskunnallisena vaikuttajana julkisen sektorin organisaatioilta odotetaan entistä läpinäkyvämpää ja tarkempaa vastuullisuusraportointia.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri raportoi jätehuollostaan järjestelmällä, joka seuraa tarkasti terveydenhuollon erityisjätteiden ja tietosuojattavien paperien jätemääriä ja kustannuksia sekä sekajätteiden määriä jätelajeittain ja syntypaikoittain.
Myös energiankulutuksen raportointiin on saatavilla entistä tarkempaa dataa, jotta julkisen sektorin organisaatioiden hiilijalanjälkeä ja vastuullisuuskehitystä kyetään seuraamaan tarkasti. Microsoftilla on lisäksi kehitteillä pilvipalveluiden vastuullisuuslaskuri, jonka kautta organisaation käyttämien pilvipalvelujen ympäristövaikutukset voidaan jatkossa sisällyttää vastuullisuusraportointiin.
Julkisella sektorilla on suuri vaikutus kaupunkien ja kuntien ympäristövastuutoimien kehittämisessä, jossa tarkkaa dataa tarvitaan monilta osa-alueilta. Maailmanlaajuisesti yli 70 kaupunkia on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, ja dataan perustuvilla tekoälyratkaisuilla on avainrooli sen saavuttamisessa. Älykkäässä kaupungissa sähköisillä menetelmillä ja sensoreilla kerätään dataa, jonka perusteella optimoidaan kaupungin toimintaa, resursseja ja palveluita. Tämä koskee esimerkiksi energiaa, vesijohtojärjestelmää, jätehuoltoa, liikennettä, sairaaloita ja monia muita kaupunkiyhteisön osa-alueita.
Suomella on erinomaiset edellytykset älykkääseen kaupunkikehittämiseen, sillä esimerkiksi etäluettavat sähkö- ja vesimittarit ovat jo yleisiä sekä tiedonsiirto halpaa ja tehokasta. Monissa kaupungeissa on käynnissä älykkääseen kaupunkikehittämisen hankkeita. Datan ja tekoälyn avulla kaupunkien hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja niiden muutosvalmiutta parantaa olennaisesti nykyajan arvaamattomassa maailmassa. Älykaupunkiratkaisuilla edistetään myös kiertotaloutta ja vähennetään näin resurssien käyttöä ja negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Suomessa julkishallinto on teknologisesti edistynyttä verrattuna esimerkiksi moniin Etelä-Euroopan maihin. Harva työ on enää nykyään papereiden pyörittelyä sanan varsinaisessa merkityksessä, ja lukuisat sähköiset järjestelmät määrittävät arkeamme. Koronaviruspandemian myötä monissa julkisen sektorin organisaatioissa myös Microsoft Teams on tullut vuoden 2020 aikana erittäin tutuksi.
Yksi pandemian pysyvämpiä vaikutuksia todennäköisesti onkin virtuaalisen kanssakäymisen ja etätyömahdollisuuksien lisääntyminen myös julkisella sektorilla. Kynnys myös uusien teknologioiden käyttöönottoon voi olla nyt matalampi. Pandemian myötä esimerkiksi virtuaaliset lääkärikäynnit ja etävastaanotot ovat tulleet meille kaikille tutuiksi. Myös moni julkinen palvelu, joka ennen vaati tulostuksen, kirjekuoren ja postimerkin, on nyt saatavilla myös sähköisessä muodossa.
Tulevaa ajatellen olisikin tärkeää, että julkishallinnon organisaatioissa jatkettaisiin näitä uusia etätyökäytäntöjä ja teknologian hyödyntämistä. Kiinteistöjen rakentaminen ja lämmitys aiheuttavat merkittävän osan julkishallinnon päästöistä ja tästä syystä etätöiden suosiminen on järkevää – ja vaikka toimistolla tehtävä työ taas lisääntyisikin, automaation avulla lämmityksen, valaistuksen ja ilmanvaihdon kaltaista kiinteistöjen toimintaa voidaan optimoida kulutuksen ja sen myötä päästöjen vähentämiseksi.
Tänä päivänä vastuullisuusraportointiaan kehittävät julkisen sektorin organisaatiot voivat kokea olevansa tuntemattoman edessä, varsinkin jos muutosta haetaan kovin nopeasti. Vastuullisuuden ja sen raportoinnin kehittämiseen on kuitenkin saatavilla tukea. Lue lisää ylimmälle johdolle suunnattuja oivalluksia ja neuvoja vastuullisemman liiketoiminnan kehittämiseksi Microsoftin Sustainability Executive Playbook -oppaasta:
Positive energy drives creativity and innovations
Energy gets us going! With positive energy, we get creative and innovative. This is how I’ve experienced startups – fueled by energetic people, their ideas and can-do attitude. We’ve seen that energy at our local community space Flux as well as in our local and global startup programs. With Microsoft Flux, a vivid and innovative […]
Teemu Vidgren
COO, Microsoft Oy
