Teknologia-alan rekrytointiralli on käynyt kuumana jo useamman vuoden ajan – osaajia on huomattavasti vähemmän kuin tarvetta. Koronan vaikutus yhtälöön on ollut se, että kisa kovimmista osaajista on tiukentunut entisestään, mutta nyt kysyntää löytyy myös muille rooleille, kuten Chief Technology Officereille ja Designereille, koodarien rinnalla.
“On olemassa selkeä trendi, jossa yritykset hakevat moniosaajaa, joka täyttäisi kaikki yrityksen kehitystarpeet kerralla. Työ teknologia-alalla onkin tästä syystä muuttumassa raadollisemmaksi, sillä enää ei riitä, että on hyvä koodari vaan nyt pitää myös osata johtaa, myydä, esiintyä ja olla erinomainen tiimipeluri”, kertoo Finders Seekersin rekrytointikonsultti Sofia Pohls.
Onko rekrytointi rikki – miksi naiset edustavat vähemmistöä teknologia-alalla?
Alan suurin ongelma lienee se, että yrityksille ei ole selvää, mitä osaamista tai millaista henkilöä ollaan hakemassa. Siksi hakuilmoitukset täyttyvät erinäisistä korulauseista ja kliseistä, jotka eivät puhuttele juuri ketään itse ilmoittajaa lukuun ottamatta.
“Ajattelemme, että kovanluokan tekijä innostuu kivoista työkavereista, näköalapaikoista ja saunakaljoista. Tällainen ilmoitus kertoo siitä, ettemme ymmärrä keneen pyrimme ilmoituksella vaikuttamaan. Sen sijaan pitäisi pystyä hieromaan aivonystyröistä aivan toisenlaisia viestejä, jotka kertovat työntekijää hakevan yrityksen arvoista, uskomuksista ja tavoitteista. Pitäisi puhua diversiteetistä, inkluusiosta, kulttuurista, strategiasta ja missiosta. Asioista, joilla yritykset erottuvat toisistaan ja joilla yleisöä pystytään innostamaan ja inspiroimaan”, kertoo Sofia.
Sofia muistuttaa myös siitä, että rekrytointi on kirjaimellisesti sanatarkkaa puuhaa. Täydellisen ilmoituksen ja fiaskon ero on hiuksenhieno. Esimerkiksi naisia haettaessa, yksi sana voi pudottaa naisten hakijamäärän lähes puolella.
“Naisia haettaessa tulisi välttää aggressiivisia termejä tai kieliasua, joka on luonteeltaan aggressiivista ja vastakkain asettelevaa. Yritys ja sen kulttuuri muodostuvat niiden ihmisten päälle, joita yritys rekrytoi. Tällöin hakuilmoituksiin ja esimerkiksi yrityksen jakamiin some-kuviin sisältyy yllättävän paljon tietoa yrityksen kulttuurista ja sen strategisista valinnoista. Naiset ovatkin erityisen hyviä lukemaan juuri näiden julkaisujen rivien väliin piilotettuja viestejä ja merkityksiä”, Sofia lisää.
Miksi diversiteetti kannattaa?
Mitä enemmän ymmärrämme sekä luemme ympäröivää maailmaa, sen parempia palveluja pystymme tarjoamaan. Kun tuon ajatuksen sisäistää, on helppo huomata, että esimerkiksi naisille suunnattuja palveluja ei kannata suunnitella miesvetoisissa ryhmissä.
“Useampi tutkimus kertoo, että diversiteetti lisää yrityksen tulosta. Tulos syntyy laadukkaammista innovaatioista, joita syntyy nopeammin ja tiheämmällä tahdilla kuin ei-monimuotoisessa yrityksessä. Toisaalta monimuotoisuuden tuoma psykologinen turvallisuus lisää työtyytyväisyyttä, joka taas osaltaan nostaa työkykyä ja -tehoa. Kirsikkana kakun päällä on se, että palvelut syntyvät sellaisen porukan toimesta, joka vastaa palveluille suunniteltua käyttäjäkuntaa, jolloin tuotteiden ja palveluiden osuvuus on omaa luokkaansa”, avaa Sofia.
Sofian mukaan IT-ala on ala siinä missä muutkin, eikä omille peloille kannata antaa tilaa.
“Jos sydän vetää teknologian pariin, niin ainoa neuvoni on vain ryhtyä toimeen. Alalla on tilaa todella monenlaiselle osaamiselle. Koulutuksia ja tapahtumia löytyy pilvin pimein ja apua saa varmasti jos vain uskaltaa kysyä”, kannustaa Sofia.