Tulisiko peruskoulun olla paikka, jossa oppilaiden edellytetään sopeutuvan koulua varten? Vai onko koulu sittenkin olemassa oppilaitaan varten?
Kuvittele koulu, jossa oppilaille pyritään takaamaan tulevaisuus, jossa he pärjäävät, jopa menestyvät vuonna 2055. Paikka, jossa ei päivitellä oppilaiden vilkkautta tai keskittymiskyvyn puutetta, eikä heitä pakoteta sopeutumaan perinteiseen opetusmalliin.
Oulun Yli-Iin peruskoulussa vaihdettiin tietokeskeisyys oppilaskeskeisyydeksi. Lähtökohdaksi otettiin tavoite, että oppilaat viihtyisivät koulussaan ja löytäisivät jatko-opiskelupaikan lähialueelta. Yli-Iissä se tarkoittaa perusvalmiuksien antamista pääasiassa ammattiopintoihin ja taitoammatteihin.
Uudessa opetussuunnitelmassa taidot korostuvat tietojen sijaan. Enää ei opeteta yksittäisiä oppiaineita tietopainotteisesti, vaan oppilaille on tarjoutunut mahdollisuus oppiainerajat ylittävään toiminnalliseen oppimiseen, joka sopii luontevammin Yli-Iin kaltaiseen, kädentaitoja arvostavaan yhteisöön.
Siirtymä edellytti Yli-iin peruskoulussa koko toimintakulttuurin muutosta. Rehtori Jukka Miettunen kertoo, että uudistuksella haluttiin saavuttaa uuden opetussuunnitelman laaja-alainen osaamistavoite ja kehittää oppimisympäristöjä uuden opetussuunnitelman mukaisiksi.
Myös opettajien yhteistyötä haluttiin lisätä, heidän ammatillista kehittymistään tukea ja ennen kaikkea huolehtia oppilaiden tulevaisuuden taidoista. Rehtorin mukaan opetushenkilökunnan on kohdattava tosiasia, että puhuva pää luokan edessä ei enää uppoa nykynuorisoon; he vaativat opetukselta enemmän. Miksi siis koittaa sopeuttaa tulevaa oppilasmassaa perinteistä koulua varten, kun koulu voidaan suunnitella oppilaita varten?
Rehtori Miettusen mukaan päätös uudistuksesta syntyi koulun sisällä, mutta toteutustapoja, ideoita ja ajatuksia haettiin muualta, muun muassa Toronton yliopiston johtamasta NPDL-hankkeesta (New Pedagogies for Deep Learning), Fab Labista ja MakerSpacesta sekä Microsoftin STEM-hankkeesta.
Miettusen mukaan tarvittiin koulun johdon tukema, kaikkia osapuolia yhdistävä näkemys, rohkeutta kokeilla, sinnikästä muutosjohtamista ja paljon raakaa työtä, jotta opetus- ja toimintakulttuuri saatiin uudistetuksi.
Hyötyjiä eivät ole olleet vain oppilaat. Myös opettajat saivat uudistuksen myötä uutta motivaatiota, tukea oman osaamisensa kehittämiseen, ainerajat ylittävään yhteistyöhön ja uudenlaiseen opetustapaan, joka yhdistää tieteen, teknologian, tekniikan, muotoilun ja matematiikan (STEAM = Science, Technology, Engineering, Art & Mathematics).
Nyt opettajat ovat uutta intoa täynnä. Kouluun perustettiin opettajien STEM-tiimi, jonka kehittäjäopettajien tehtävänä on kokeilla uutta, kehittää opetusmenetelmiä, verkostoitua muiden asiantuntijoiden kanssa sekä tukea koulun opetushenkilökuntaa ratkaisemaan opetustyössä kohtaamiaan haasteita. Arki rullaa sujuvasti opettajien sitoutumisen ansiosta.
K
onkreettisin oppilas- ja taitokeskeisyyden ilmentymä on luovuuden, innovaation ja tekemisen tila, jonka oppilaat nimesivät Värkkäämöksi. Värkkäämö yhdistää perinteisen tekstiili- ja teknisen käsityön, atk-luokan, muotoilun (kuvataide), fysiikan, tekniikan sekä ohjelmoinnin. Se on tila, jossa opitaan tekemällä, kokeilemalla ja värkkäämällä.
Värkkäämöstä tulikin paljon enemmän kuin osiensa summa. Se on nykyisin joustavan perusopetuksen oppilaiden ylpeyden aihe ja huolenpidon kohde. Tila, jossa he saavat oppia väkertämällä eli tekemällä ja kokeilemalla. JOPO-oppilaiden opiskelumotivaation huima kasvu on ollut rehtori Jukka Miettusen mukaan suurin, ensin kokeiluna liikkeelle lähteneen Värkkäämön saavutus.
Värkkäämö on myös paljon muuta. Se on virallisen statuksen saavuttanut FabLab, paikallista yhteisöä palveleva keskus, josta yrittäjät tai yksityishenkilöt voivat tulla käyttämään mm. laser- ja vinyylileikkuria, tietokoneita, ompelukonetta ja 3D-tulostinta.
Pian tulostimelle onkin käyttöä. Sillä aiotaan tulostaa oman koulun yksityiskohtainen pienoismalli, jonka JOPO-oppilaat ovat tehneet Minecraftilla. Kuvitelkaapa, millaisia soveltavia matematiikan, fysiikan ja ohjelmoinnin taitoja, luovuutta ja uutta ajattelua vaatii, että pystyy mallintamaan oman koulunsa ulko- ja sisäpuolelta mittakaavassa Minecraftin kaltaisella rakennuspelillä! Jatkossa oppilaat saavat myös ehdottaa suunnittelemiaan oppimistehtäviä, uudistuksia ja muutoksia, aktiviteettejä, telineitä tai rakenteita toteutettavaksi tekemänsä 3D-mallin avulla. Millaisia innovaatioita siitä syntyykään?
Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, Miettusen mukaan tilat, raha tai teknologia ei ole esteenä tämänkaltaiselle tekemiselle. Ne voivat hidastaa alkuunpääsyä tai kaventaa tekemistä. Rehtorin mukaan muutokseen ei edes tarvita uusia tai kalliita tiloja, vaan muutos lähtee aina ensin oman pään sisältä. On lähdettävä vain liikkeelle, uskallettava kokeilla. Miettusen mukaan rehtorit ovat avainasemassa. Jos uudistushalu lähtee yksittäisestä opettajista, pitkäaikaista muutosta ei välttämättä synny. Koulun johdon tulee viedä uudistusta aktiivisesti eteenpäin, kaikkia osapuolia tukien.
Koulujen välinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat Miettusen mukaan elintärkeitä muutoksen onnistumisen kannalta. Aina kannattaa kilauttaa kaverille tai hakea tietoa netistä. Tapahtuuko lähellä olevassa yliopistossa jotain mielenkiintoista? Entä miten asia on hoidettu muualla, ulkomailla? Onko Facebookissa mielenkiintoisia ryhmiä? Miettunen painottaa, että asiat kannetaan harvoin ovesta sisään valmiina, pitää olla itse aktiivinen!
Jos innostuit, Microsoftin Suomen STEM-kouluilla on hyvä verkosto, josta voi lähteä liikkeelle. Ota yhteyttä Marianna Haloseen Microsoftilta tai rehtori Jukka Miettuseen, he ovat valmiita auttamaan!
Yhteystiedot: https://uusioppimisenmaailma.com/yhteystiedot/
Lisätietoja Yli-Iin koulusta ja Värkkäämöstä: https://www.ouka.fi/oulu/yli-iin-koulu/koulun-esittely
Toimintakulttuurin muutoksesta, tarinoita ja onnistumisia: https://www.microsoftmahdollista.fi/100tarinaa/tarinat/
