surfacethewomen

Neljä rohkeaa naista kertoo, kuinka palo teknologiaa kohtaan johti alanvaihdokseen

Janina Backlund

Janina Backlund

Markkinointijohtaja, Microsoft Suomi

Lukuaika, 14 min.

Lue alta haastattelut, joissa neljä upeaa ja rohkeaa naista kertovat oman taustansa ja tarinansa teknologia-alan maailmaan. Kaikki heistä ovat osallistuneet #mimmitkoodaa -ohjelmaan, joka on ollut mukana mahdollistamassa paitsi heidän myös lukuisten muiden naisten työllistymistä teknologia-alalle.

”Voit tehdä juuri sitä, mihin sinulla on oikeasti paloa!” – haastattelussa Marjanah Sadiq

SurfaceTheWomen

Vankka ammatti-identiteetti rakentui erilaisten kokeilujen pohjalta

Kaupankäynnin alalta tuleva Marjanah Sadiq toimii tutkimusavustajana Jyväskylän yliopistolla IT-tiedekunnassa tutkimusavustajana Domain-Specific Modeling (DSMs) ja Self-Sovereign Identities (SSI) -aiheiden parissa. 

Marjanahia kannustettiin lapsena vahvasti teknologia-alan suuntaan, ja hän opiskelikin alaa nuorena sekä koodasi kotisivuja parin vuoden ajan. Hän ei kuitenkaan kokenut sitä omakseen, vaan kaipasi taukoa. Tuolloin sunnaksi valikoitui humastiset tieteet. 

Syy, miksi Marjanah ei lähtenyt aikoinaan opiskelemaan IT-alaa syvemmin, oli se, että silloin kouluissa opetettiin vain Front end -koodaamista, joka ei tuntunut hänelle omalta suunnalta. Marjanahia sen sijaan kiinnostivat käyttöjärjestelmät ja niitä pyörittävät laitteet, ja jos hän olisi tiennyt Back endistä, tai jos hän olisi tuolloin ollut tietoinen järjestelmien ylläpitoon keskittyvistä Admin-rooleista, hän olisi luultavasti lähtenyt tutkimaan muita polkuja teknologia-alalla. 

Vasta myöhemmin vastaan tullut pilvi-sana herätti kiinnostuksen koodaamista kohtaan uudestaan, ja sen pohjalta Marjanah lähti uudelleen tutkimaan kurssitarjontavaihtoehtoja. Vuonna 2016 Marjanah alkoikin koodata uudestaan omaksi ilokseen Helsingin yliopiston Java-kurssin parissa.  

Marjanah on pitänyt todella paljon siitä, että hän on voinut kokeilla erilaisia asioita koodauksen, työtehtävien ja kielten osalta sekä miettiä, mitä hän haluaa alalla tehdä, mikä häntä kiinnostaa, ja missä hän on hyvä. Nyt Marjanah on rakentanut itselleen vankan ammatti-identiteetin – hän tietää oikeasti, minne hän on menossa, ja mikä sopii hänelle parhaiten. 

On tärkeää tunnistaa omat kiinnostuksen kohteensa ja kulkea niitä kohti 

Marjanah oli aikaisemmin erityisen kiinnostunut koneoppimisesta ja tekoälystä sekä niiden parissa työskentelystä, mutta syvemmin aiheeseen perehtyessään hän ymmärsi, ettei hän haluakaan suuntautua ensisijaisesti siihen suuntaan. Aiheen opiskelu on ollut hyödyllistä joka tapauksessa – Marjanah voisi esimerkiksi tukea data-analyytikkoja keskittymällä ympäristöjen hallintaan. 

Marjanahin matka ei ole ollut helppo, vaan jatkaminen on vaatinut jatkuvaa itsensä tsemppaamista – on tärkeää, ettei luovuta. Marjanah on hakenut lukuisia kertoja töitä ja jatkanut sinnikkäästi eteenpäin ”Kiitos, mutta ei kiitos” -viesteistä huolimatta.  

Marjanah on ollut myös mukana Code in the Woods -tapahtumassa, jossa jokaisen osallistujan tarkoituksena oli koodata sovellusOmien taitojen rajat tulivat nopeasti vastaan ja itkuhan siinä tuli. Olo oli kaukana sankarillisesta. Tällaisetkin vaiheet kuuluvat kuitenkin kehittymispolkuun: välillä on mentävä yli oman mukavuusalueen voidakseen kehittyä.  

Pari kommenttia on jäänyt erityisen kannustavina ja voimakkaina Marjanahin mieleen. Alalla tunnettu, jopa kuuluisa, koodari Juhis kertoi, että hänellä meni viisi vuotta aikaa oppia koodaamaan, minkä myötä Marjanah koki, että hänelläkin on vielä mahdollisuus olla oikeasti hyvä. Lisäksi monissa työpaikkailmoituksissa korostettiin JavaScript-osaamista, ja Marjanah mietti, että ehkä vain pitäisi opiskella se, vaikkei hän olisi millään halunnut, sillä hän piti Pythonista ja C:stä. Futuricella Marjanahille sanottiinkin, ettei hänen ole pakko tehdä asioita, joita hän ei halua tehdä – hän voi tehdä sitä, mitä haluaa, kunhan hän vain tekee sen tarpeeksi hyvin. Tämän myötä Marjanah ymmärsi, että hän voi tehdä juuri sitä, mistä hän oikeasti tykkää, kunhan hänellä on siihen oikeasti paloa – ja hän lähti suuntautumaan kyberturvallisuuteen. 

Toinen kommenteista korosti sitä, että alalla voi oikeasti tehdä juuri sitä, mitä haluaa, kunhan sen tekee tarpeeksi hyvin. Näiden kannustimien myötä Marjanah ymmärsi, että hän voi tehdä juuri sitä, mistä hän oikeasti tykkää, kunhan hänellä on siihen oikeasti paloa. Tämä on myös viesti kaikille naisille: alalla on tilaa osaajille, joten rohkeasti vain mukaan! 

Enemmän erilaisia ihmisiä, tarinoita ja taustoja alalle 

Marjanah lähti mukaan Mimmit koodaa -ohjelmaan, sillä hän haluaa alalle enemmän monimuotoisuutta – on todella tärkeää saada lisää erilaisia ihmisiä, tarinoita ja taustoja alalle. Marjanah ei ollut pitkän matematiikan opiskelija tai täyttänyt muitakaan koodaamiseen liittyviä stereotypioita, mutta Front endiä koodanneena hän tiesi, ettei se vaadikaan sitä. Alalla on oikeasti huikea määrä erilaista tekemistä, eikä teknologia-ala koostu vain koodareista.  

Marjanah haluaa muistuttaa muita naisia siitä, että jos hän on pystynyt tähän, niin muutkin pystyvät. Marjanah haluaa näyttää esimerkkiä, sillä olisi todella tärkeää, että muutkin löytäisivät itsensä – tässä auttaessaan hän kokee onnistuneensa. 

”Minua ei haittaa hylätyksi tuleminen teknisten taitojen puutteen vuoksi, sillä niitä voi aina oppia lisää – tulen vain takaisin entistä osaavampana seuraavana vuonna!” 

 

”Sinnikkyydellä ihan kuka tahansa pystyy oppimaan!” – haastattelussa Susanna Kyllönen

SurfaceTheWomen

Markkinoinnin parista koodauksen maailmaan 

Susanna Kyllönen työskentelee Mehiläisellä sovelluskehittäjänä työelämäpalveluita tekevässä tiimissä sisäisten sovellusten parissa. Alalla uutena oleva Susanna keskittyy alussa opettelemaan Front endiä, ja saatuaan sen haltuun hänen tarkoituksenaan on laajentaa skaalaa myös Back endin puolelle – Susannan pitkän aikavälin tavoitteena on toimia Full stack -kehittäjänä.

Markkinoinnin parissa työskennellessään HTML-koodaukseen tutustunut Susanna halusi markkinointiosaamistaan päivittäessään opiskella syvemmin myös HTML:ää ja CSS:ää. Tämän myötä Susannan kiinnostus koodausta kohtaan syttyi. Susanna ei ollut aikaisemmin ajatellut teknologia-alalla työskentelyä, vaan hän ajautui huomaamaan, ettei ole ollenkaan mahdoton ajatus luoda uraa alalla. Vision kirkastuessa itseopiskelu- ja uranluomismahdollisuuksista syntyi päätös tavoitteen ottamisesta, minkä myötä Susanna totesi IT-alan kutsuvan.

Koodariksi päästäkseen ei tarvitse olla supernero 

Ennen kuin Susanna tiesi enemmän koodaamisesta, hän uskoi, ettei koodariksi voisi päästä ilman yliopistotutkintoa tai olematta supernero. Yllättävän moni ajattelee, että alalle päästäkseen täytyisi loistaa matematiikassa tai rakentaa aiheeseen liittyvää osaamistaan pienestä pitäen. Kun ei tiedä tarpeeksi, niin ajatukset ja odotukset ovat huomattavasti todellisuutta hurjempia.

Mitä enemmän Susanna on tutustunut koodaamisen maailmaan, sitä paremmin hän on ymmärtänyt, etteivät nämä utopistiset ajatukset vastaa todellisuutta voidakseen syventää osaamistaan esimerkiksi Front end -kehittäjänä. Toki esimerkiksi koneoppimisen ja tekoälyn parissa työskentely vaatii vieläkin syvempää opiskelua ja osaamista. Susanna kannustaa ja houkuttelee myös muita naisia matalalla kynnyksellä kohti alaa: ”Sinnikkyydellä ihan kuka tahansa pystyy oppimaan!”

Tuki on ensiarvoisen tärkeässä asemassa 

Susanna on saanut matkan varrella tukea etenkin miesystävältään, joka kannusti häntä kohti alanvaihtoa ja opiskelua sekä naispuoliselta rekrytointiin ja psykologiaan perehtyneeltä mentoriltaan, jonka kanssa alanvaihtosuunnitelmiin ja työn löytämiseen liittyviä edistymistä, tuloksia ja tavoitteita seuraavia tapaamisia oli ensimmäisen vuoden ajan säännöllisesti joka toinen viikko.

Itsenäisesti opiskelevalle Susannalle oli todella tärkeää, että matkalla oli apuna superhyvä mentori, tuki ja ihminen, jolle Susanna koki olevansa tietyllä tapaa velvollinen alanvaihtohaaveensa eteen ottamistaan askelista. Mentorinsa kannustamana Susanna aloitti myös aiheeseen liittyvän blogin kirjoittamisen, johon hän kirjoitti muita aiheesta mahdollisesti kiinnostuneita naisia varten matkansa vaiheista ja suunnitelmistaan, ja joka auttoi osaltaan eteenpäin. Susanna uskoo, ettei hän olisi päässyt näin lennokkaasti liikkeelle ilman näitä ympärillään olevia ihmisiä.

Susanna ei tuntenut aikaisemmin muita koodaavia naisia tai ihmisiä ylipäätään. Tukea tarjoavien ihmisten lisäksi isoin matkan varrella auttanut asia onkin Susannan perustama TwigTheCode-yhdistys, jonka tarkoituksena on kannustaa ja inspiroida naisia alalle matalalla kynnyksellä. Yhdistyksen kautta on päässyt koodaamaan yhdessä muiden samasta asiasta kiinnostuneiden naisten kanssa sekä saanut tukea ja apua. Samanhenkinen vertaistuki on ollut todella suuri apu. On ollut myös mahtavaa inspiroida ja saada mukaan toimintaan muita samoilla haaveilla varustettuja naisia. Moni nainen onkin antanut kiitosta yhdistykselle sen näyttämän esimerkin tarjoamasta innostuksesta ja rohkeudesta tehdä alanvaihtoliikkeitä.

Tulevaisuudessa lisää naisia IT-alalle 

Susannaa inspiroivat yritykset, jotka korostavat ja nostavat esille diversiteettiä ja yrityksissä jo työskenteleviä naisia sekä houkuttelevat enemmän naisia mukaan. Tulevaisuudessa Susanna toivoo voivansa yhdistyksensä avulla auttaa konkreettisesti enemmän naisia työllistymään alalle sekä edistää asiaa esimerkiksi suunnitteilla olevien koulutusten tai muiden keinojen avulla. Omalla urallaan Susanna haluaa kiivetä ylöspäin, osata asioita entistäkin paremmin sekä ottaa enemmän vastuuta – se, mihin hän tarkalleen lopulta päätyy, on vielä avoinna.

Susanna kannustaa alasta kiinnostuneita seuraavilla terveisillä: ”Jos yhtään kiinnostaa, niin lähde rohkeasti opiskelemaan – kaikki tuntevat alussa itsensä tyhmäksi lähtiessään opiskelemaan mitä tahansa, mutta se muuttuu ainoastaan jatkamalla sinnikkäästi eteenpäin!”

 

Uteliaisuus sai liikkumaan kohti uutta uraa – haastattelussa Susanna Launonen

surfacethewomen

Sairaanhoitajan tehtävistä teknologian maailmaan 

Yli vuosikymmenen leikkaussalisairaanhoitajana työskennellyt Susanna Launonen on tällä hetkellä opintovapaalla Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Koodauksesta kiinnostuneella Susannalla heräsi muutama vuosi sitten ajatus itsensä haastamisesta, ja hän päätti eri vaihtoehtoja vertailtuaan hakea tieto- ja viestintätekniikan insinöörin monimuoto-opiskelujen pariin, ja tällä tiellä hän on nyt jo kolmatta vuotta. 

Susannan alkaessa miettiä omaa toimintaansa omassa työssään hän kiinnostui erilaisista sairaalassa käytettävistä tietojärjestelmistä, niiden toiminnasta sekä siitä, miten ne voisivat toimia eri tavalla – sitä kautta hän kiinnostui myös muiden järjestelmien toiminnasta. Uteliaisuus sai Susannan liikkumaan kohti uutta uraa, ja siitä se sitten lähti. 

Kiinnostusta riittäisi vaikka mihin – ajan rajallisuus on pakottanut priorisoimaan 

Susanna ei ennen alalle astumistaan tiennyt tarpeeksi teknologia-alan toimenkuvista ja rooleista tai siitä, mitä ne pitävät sisällään – eri nimikkeiden alla voi toimia käytännössä niin monenlaisissa erilaisissa tehtävissä. Susannaa mietityttikin, että mitä osaamista hänen kannattaisi koulutuksensa pohjalta lähteä tavoittelemaan – mitä osaamista missäkin tehtävässä tarvittaisiin eniten? Susanna olisi kaivannut enemmän urapolkutarinoita sekä tietoa siitä, minkä tyyppisiä opintoja ja osaamista tietynlaisiin tehtäviin päätyneillä henkilöillä on taustallaan. 

Susanna eteni ensimmäiset pari vuotta valmiin opintosuunnitelman mukaisesti, ja perustan luomisen jälkeen kolmantena vuonna hän alkoi kokeilla itsenäisesti erilaisia itseään kiinnostavia kursseja löytääkseen juuri oman suuntansa. Vastassa olikin varsinainen Pandoran lipas: tarjolla olisi vaikka mitä kiinnostavaa, mutta käytettävissä olevan ajan rajallisuus on pakottanut oppimaan priorisoimaan. 

Keskiössä on itseensä uskominen sekä oma matka ammattilaiseksi kasvamiseksi 

Susannan esikuva on hänen tieto- ja viestintätekniikan insinööritaustalla varustettu aviomiehensä, joka on toiminut Susannan mentorina ja kannustajana koko tämän opiskeluajan. Susanna vertaakin omaa osaamistaan ja insinööriksi kasvamistaan mieheensä. Todella monella tavalla Susannaa kannustava mies ei näe teknologia-alalla pärjäämiseksi mitään sukupuoleen, ikään, aikaisempaan taustaan tai muuhunkaan asiaan liittyviä rajoituksia – keskiössä on itseensä uskominen sekä oma matka ammattilaiseksi kasvamiseksi muista tekijöistä riippumatta. 

Susanna toivoisi alalle insinööreille tai insinööriopiskelijoille tarkoitettua mentorijärjestelmää. Hän toivoisi, että hänellä olisi – tai olisi ollut – mahdollisuus ottaa yhteyttä sekä kysyä sparrausapua ja palautetta naispuoliselta teknologian parissa työskentelevältä henkilöltä tai mentorilta. Olisi mukavaa saada käytännön naispuolista vertaiskokemusta alasta ja matkan varrella eteen tulleista haasteista. Toisaalta todella mielenkiintoiset ja hyvillä esiintyjillä varustetut Mimmit koodaa -webinaarit ovat olleet Susannalle täydentävänä tukena ja apuna koko opiskeluajan: niiden kautta on tullut vastaan paljon lisää hyödyllisiä ja avartavia käsitteitä sekä vertaiskokemusta uratarinoiden muodossa. 

Susanna toivoo voivansa työskennellä tulevaisuudessa IoT:n parissa – se kiinnostaa häntä tällä hetkellä kaikista eniten laajojen mahdollisuuksiensa puolesta. Sen avulla Susannalla olisi mahdollisuus yhdistää vankka asiantuntijuutensa sairaanhoitajana sekä arvonsa hoitotyötä kohtaan uuden ammatin luomaan teknologiseen osaamiseensa. Susanna haluaisi luoda ja toteuttaa oikeasti toimivia ja hyödynnettävissä olevia ratkaisuja ja IoT-laitteita, joista olisi aidosti hyötyä potilaalle ja potilaan hoitamisessa, ja jotka hoitohenkilökunta saisi otettua ilman monimutkaista opettelua helposti käyttöönsä ja osaksi arkeaan. 

Susanna haluaa kannustaa muitakin häntä itseään haasteiden edessä auttaneen ajatuksen avulla: ”Joku muukin on tämän oppinut, niin kyllä minäkin tämän opin!” – ja se on kyllä pitänyt paikkansa. 

”Kokeile asioita rohkeasti uteliaalla asenteella!” – haastattelussa Henna Huusko

SurfaceTheWomen

Varhaiskasvatuksen parista palvelumuotoilun ja opintopalveluiden maailmaan

Henna Huusko on juuri aloittanut Kajaanin ammattikorkeakoulussa opintoasiainsuunnittelijana opintopalveluiden ja opintokoordinaattorin tehtävien parissa. Hänen vastuulleen kuuluvat lisäksi alumnitoiminta, ura- ja rekrytointipalvelut sekä opintohallintojärjestelmän käyttö ja mahdollisesti siihen perehtymisen kautta myös muiden kouluttaminen. Teknologia kulkee vahvasti mukana, sillä kaikki järjestelmät ovat joko sisäisessä tai ulkoisessa verkossa, ja Henna kehittää ja päivittää niitä sekä tekee yhteistyötä IT:n kanssa.

Aikaisemmalta koulutukseltaan Henna on varhaiskasvatuksen opettaja, ja hän on ollut pitkään päiväkodissa töissä. Suunta ei kuitenkaan tuntunut omalta, mikä herätti ajatuksen alanvaihdosta. Viime syksynä Henna aloittikin Lapin yliopistossa taiteen maisterin tutkintoon kuuluvan palvelumuotoilun monialaisen maisteriohjelman opiskelun.

Teknologia on kulkenut aina matkalla mukana

Tekniikka on aina kiinnostanut Hennaa. Lukion jälkeen hän lähtikin vuodeksi opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa Rovaniemelle – se oli kuitenkin melko yksinäistä puurtamista, eikä luokalla ollut samanhenkisiä ihmisiä, joten Henna ei juurikaan tutustunut muihin ihmisiin tai kokenut saavansa tukea. Sosiaalisena ihmisenä Henna kaipaa yhdessä tekemistä, ja opiskelun tuntuessa niin yksinäiseltä, ei se ottanut tuulta alleen. Henna sai kuitenkin hyvät pohjatiedot tietotekniikasta. Hän palasi kotipaikkakunnalleen miettimään tulevaisuutensa suuntaa päätyen päiväkotiin harjoittelijaksi ja sitä kautta varhaiskasvatuksen opintojen pariin.

Kiinnostus tekniikkaa kohtaan on pysynyt koko ajan matkalla mukana – Henna on aina ollut omassa opiskelijaporukassaan se, joka tietää tekniikasta eniten ja on auttanut muita. Varhaiskasvatuksen opettajana Lahden kaupungilla toimiessaan Henna osallistui TVT-mentorikoulutukseen toimien yhteisössä tieto- ja viestintäteknisenä kouluttajana sekä lähitukihenkilönä liittyen erityisesti tablettilaitteiden käyttöön varhaiskasvatuksessa. Vuonna 2019 hän osallistui lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun alaiseen naisille suunnattuun, monimuotoisuutta tukevaan pelialan intensiivivalmennukseen.

Matkaa ovat värittäneet ensisijaisesti itsenäinen tutkiskelu ja oppiminen

Tekniikan saralla Henna ei koe saaneensa erityisesti tukea – hän on itse ottanut asioista selvää. Tietoteknisten pulmien osuessa eteen Henna on kuitenkin osannut kysyä, ja sitä kautta hän on myös saanut apua. Matkaa ovat värittäneet ensisijaisesti itsenäinen tutkiskelu ja oppiminen – kiinnostus tekniikkaa kohtaan on ohjannut käyttämään sitä jatkuvasti ja aktiivisesti töiden edistämiseksi niin varhaiskasvatuksessa kuin muuallakin.

Henna olisi kaivannut ohjelmistotekniikan opintojen ensimmäisenä vuonna enemmän lähitukea, sparrausta ja mentorointia tulevaisuuden suunnasta ja siitä, mihin kaikkea ohjelmointia voi käytännössä käyttää. Henna kuitenkin arvelee, että ohjelmistotekniikan opinnot ovat nykyään erilaisia ja käytännönläheisempiä kuin siihen aikaan noin viisitoista vuotta sitten – nykyään opinnot sisältävät luultavasti enemmän ryhmätöitä ja projekteja.

Oma paikka on löytynyt osaamisten yhdistelmien keskeltä

Henna on jatkuvasti kehittävä ja kehittyvä ihminen, ja hän onkin muuttanut suuntaa aikaisemmin useaan kertaan muun muassa vaihtaessaan alaa. Nyt hän kuitenkin näkee itsensä vahvasti vaikuttamassa nykyisessä ympäristössään mahdollisesti kehittyvien tehtävien parissa pidemmänkin aikaa.

Henna kokee löytäneensä oman paikkansa kasvatustieteellisen koulutuksen, palvelumuotoilun ja tekniikoiden muodostaman yhdistelmän parista. Vahvasti kehittämiseen liittyvää palvelumuotoilua voidaan hyödyntää myös ohjelmoinnissa, ja tämä osaaminen yhdessä Hennan opettajataustan kanssa voisikin avata yhden tulevaisuuden mahdollisuuden palvelumuotoilun saralla kouluttamisen parista.

Verkostoidu ja kurkota kohti käytännön kokemuksia

Henna kannustaa alasta kiinnostuneita verkostoitumaan ja tapaamaan eri teknologia-alan yrityksissä työskenteleviä ihmisiä sekä hakemaan käytännön kokemuksia teknologia-alalta esimerkiksi harjoittelu- tai työhöntutustumispaikkojen muodossa. Alalla opiskelevien kannattaa Hennan mukaan hakeutua oikeisiin työelämäprojekteihin ja yhteistyöhankkeisiin, sillä sitä kautta saa varmasti parhaimman käsityksen alan todellisesta luonteesta.

Henna onkin itse oppinut eniten käytännön projekteista, kuten pelialan intensiivivalmennuksessa tekemällä oikeasti itse oman videopelidemon, sillä käytännössä tekemällä huomasi kaikki tarvittavat asiat ja haasteet. Oli hyvä, että mukana ohjelmassa oli eteenpäin auttavia, osaavia ja kokeneita mentoreita oikeista yrityksistä – mentorointitoimintaa tarvittaisiinkin enemmän.

IT-alan ihmisillä ei ole mitään superkykyjä, vaan he ovat ihan tavallisia tekijöitä

Henna on aina uskonut omaan osaamiseensa, tekemiseensä ja oppimiseensa. Pelialan intensiivivalmennuksen ja muiden tapahtumien kautta IT-alan tekijöihin tutustuessaan Henna on huomannut, ettei heillä ole mitään superkykyjä, vaan he ovat ihan tavallisia tekijöitä. Pelialalla ja koodaamisen maailmassa on Hennan kokemusten mukaan hyvä yhteishenki, ja alalla ollaan valmiita auttamaan ja sparraamaan muita.

Hennan mukaan osa ihmisistä on arkoja kokeilemaan asioita – pelätään esimerkiksi, että tietokoneet menevät rikki, minkä vuoksi ei uskalleta kokeilla, mitä jostakin napista tapahtuu ennen kuin joku neuvoo – Henna itse puolestaan on liikkeellä ”kokeilen ensin ja katsotaan sitten” -asenteella. Hän korostaakin uteliasta asennetta sekä rohkeutta mennä mukaan kokeilemaan ja katsomaan: ”Oppimista tukee parhaiten se, että on utelias ja kiinnostunut sekä kokeilee asioita, vaikka olisikin olemassa virheen mahdollisuus – sitä kautta oppii eniten!”

 

Lue lisätietoja Microsoftin yhteiskuntavastuusta

Lisätietoja pyrkimyksistämme

Lue lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita toimialakohtaista:

Koulutus

  • STEM peruskoulussa: Värkkäämöstä eväät elämään

    STEM peruskoulussa: Värkkäämöstä eväät elämään

    Tulisiko peruskoulun olla paikka, jossa oppilaiden edellytetään sopeutuvan koulua varten? Vai onko koulu sittenkin olemassa oppilaitaan varten? Kuvittele koulu, jossa oppilaille pyritään takaamaan tulevaisuus, jossa he pärjäävät, jopa menestyvät vuonna 2055. Paikka, jossa ei päivitellä oppilaiden vilkkautta tai keskittymiskyvyn puutetta, eikä heitä pakoteta sopeutumaan perinteiseen opetusmalliin. Oulun Yli-Iin peruskoulussa vaihdettiin tietokeskeisyys oppilaskeskeisyydeksi. Lähtökohdaksi otettiin tavoite, […]

  • Oppimisen uusi todellisuus

    Oppimisen uusi todellisuus

    Professori Pasi Vahimaa Fotoniikan instituutista Itä-Suomen yliopistosta on työskennellyt aktiivisesti virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden parissa hyödyntäen muun muassa HoloLens -laseja. HoloLens on täysin itsenäinen holografinen Windows 10 -tietokone, jossa ei ole johtoja ja siinä on useita edistyksellisiä sensoreita. Tutustu videolta Sm4rtLabiin ja HoloLeseihin. [youtube https://www.youtube.com/watch?v=cTP54FOWefY&w=560&h=315]   Pasi Vahimaan mukaan neljäs teollinen vallankumous, jota edustaa esimerkiksi […]

Teollisuus

  • henkilö, jolla on kypärä

    Valmistavalle teollisuudelle kasvua vastuullisuusratkaisuista

    Suomessa ja muualla Euroopassa ollaan entistä tietoisempia omien valintojen vaikutuksista ympäristöön. Kuluttajat myös kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten kestävään toimintaan ja tuotantoketjuihin tuotteita valitessaan. Mitä vastuullisuus vaatii valmistavan teollisuuden yrityksiltä? Entä miten digitalisaatio auttaa vastuullisuuden edistämisessä? Kestävä kehitys on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi myös valmistavassa teollisuudessa. Ekologisuus tuo liiketoiminnalle mahdollisuuksia mutta myös vaatimuksia niin lainsäädännöstä, asiakkailta, sijoittajilta kuin myös työntekijöiltä.    Suomessa valmistavan teollisuuden kestävää kehitystä ohjaavat esimerkiksi hallituksen hiilineutraaliustavoitteet, joita useat suomalaiset toimijat ovat täydentäneet omilla tavoitteillaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Konkreettisia kestävän kehityksen toimenpiteitä ovat […]

Lue lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita asiakirja-aineistoa kohden:

Digitalisaatio

  • henkilö, jolla on kypärä

    Valmistavalle teollisuudelle kasvua vastuullisuusratkaisuista

    Suomessa ja muualla Euroopassa ollaan entistä tietoisempia omien valintojen vaikutuksista ympäristöön. Kuluttajat myös kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten kestävään toimintaan ja tuotantoketjuihin tuotteita valitessaan. Mitä vastuullisuus vaatii valmistavan teollisuuden yrityksiltä? Entä miten digitalisaatio auttaa vastuullisuuden edistämisessä? Kestävä kehitys on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi myös valmistavassa teollisuudessa. Ekologisuus tuo liiketoiminnalle mahdollisuuksia mutta myös vaatimuksia niin lainsäädännöstä, asiakkailta, sijoittajilta kuin myös työntekijöiltä.    Suomessa valmistavan teollisuuden kestävää kehitystä ohjaavat esimerkiksi hallituksen hiilineutraaliustavoitteet, joita useat suomalaiset toimijat ovat täydentäneet omilla tavoitteillaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Konkreettisia kestävän kehityksen toimenpiteitä ovat […]

Vinkit

  • MIE vie maailmalle

    MIE vie maailmalle

    Suomalainen voitti hopeaa kansainvälisissä opettajatapaamisessa Singaporessa! Etkö heti muista nähneesi otsikoita? Kyseessä on Microsoftin E2 | Education Exchange 2018 -tapahtuma MIE-verkoston jäsenille, joka pidettiin tänä vuonna Singaporessa. MIE on lyhenne sanoista Microsoft Innovative Educator. Jokaisen maan edistyksellisimmät opettajat pääsevät mukaan tapahtumaan, jossa sekä opitaan lisää, kisataan että verkostoidutaan. Tapahtumasta kertoo paljon se, että thaimaalaiset opettajat […]