Tutkimus: Yrityksen menestys vaatii digitaalisen kulttuurin, mutta miten se rakennetaan?

Työpaikan digitaalinen kulttuuri on yrityksille etu kilpailussa parhaista työntekijöistä, sillä vahvan digitaalisen työkulttuurin yrityksissä on jopa viisi kertaa enemmän työntekijöitä, jotka kokevat oman työnsä merkittäväksi ja mielekkääksi. Etenkin suomalaisten nuorten tuottavuusloikka on vahvasti sidoksissa digitaaliseen kulttuuriin. Toisaalta digitaalisessakin kulttuurissa innovatiivisiksi itsensä kokevien suomalaisten työntekijöiden määrä on 15 prosenttiyksikköä muuta Eurooppaa alhaisempi.

Microsoftin tutkimukseen osallistui yli 20 000 eurooppalaista työntekijää. Suomalaisten yritysten menestys rakentuu ihmisten varaan, ja kilpailu parhaista osaajista on kovaa. Tutkimuksen mukaan tässä kilpailussa parhaiten pärjäävät yritykset, joissa on vahva digitaalinen kulttuuri. Se on tutkimusraportissa luonnehdittu ympäristöksi, jossa:

  • ihmiset kokevat työpanoksellaan olevan merkitystä
  • digitaaliset työkalut toimivat työntekijöiden tukena, auttavat heitä tekemään yhteistyötä, keskittymään työhönsä ja pääsemään ”flow”-tilaan
  • teknologia on työn apuväline, ei hidaste
  • yrityksen johto tukee uusien työkalujen käyttöönottoa ja tarjoaa käyttöön koulutusta
  • johdolla on vahva strateginen visio teknologian merkityksestä liiketoiminnalle
  • strateginen visio on viestitty selkeästi henkilöstölle

Tutkimuksen mukaan suomalaisissa työpaikoissa, joissa digitaalinen kulttuuri on vahva, 44 prosenttia työntekijöistä kokee voivansa tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja mieltää oman työpanoksensa merkittäväksi. Heikossa digitaalisessa kulttuurissa näin tuntevia työntekijöitä on vain 8 prosenttia, eli jopa 5 kertaa vähemmän.

”Digitaalinen kulttuuri rakentuu vahvaksi vain, jos työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon”

kertoo Microsoft Oy:n Marketing & Operations -yksikön johtaja Andreas Korczak. ”Työpaikoilla voi olla parhaimmillaan jopa neljää eri sukupolvea edustavia työntekijöitä. Jotta yritysjohto voi rakentaa yrityskulttuurin, jossa työntekijät viihtyvät ja kokevat tekevänsä tuloksellista ja merkityksellistä työtä, johdon pitää ymmärtää ja huomioida myös se, mikä eri sukupolville on hyvä työntekijäkokemus. Yritysjohdon pitää ymmärtää, miten teknologia ja vahva digitaalinen kulttuuri voivat motivoida ja auttaa jokaista työntekijää tekemään parhaansa. Osaava työvoima on yritykselle tärkeä kilpailuetu.”

Etenkin suomalaisten nuorten tuottavuus on tutkimuksen mukaan vahvasti sidoksissa digitaaliseen kulttuuriin. Tutkimuksen mukaan vain 6,7 prosenttia 18–35-vuotiaista suomalaisista työntekijöistä kokee itsensä erittäin tuottaviksi heikossa digitaalisessa kulttuurissa, kun vahvassa digitaalisessa kulttuurissa heidän osuutensa on 33,8 prosenttia.

Suomalaiset eivät osaa käyttää digitaalisia työkaluja innovatiivisesti uuden luomiseen

Vaikka työn mielekkyys, merkityksellisyys ja tuottavuus paranevat huomattavasti digitaalisen kulttuurin myötä, tutkimuksen mukaan vahvakaan digitaalinen kulttuuri ei saa suomalaisia työntekijöitä tuntemaan itseään innovatiivisiksi: siinä missä Euroopassa vahvassa digitaalisessa kulttuurissa keskimäärin 39 prosenttia työntekijöistä kokee olevansa innovatiivisia, on Suomessa innovatiivisten työntekijöiden osuus 24 prosenttia.

Eivätkä suomalaiset nuoret ole vanhempia sukupolvia merkittävästi innovatiivisempia: vahvassa digitaalisessa kulttuurissa 18–35-vuotiaista työntekijöistä 25,4 prosenttia koki olevansa innovatiivisia, kun tätä vanhempien työntekijöiden keskuudessa osuus oli 22,3 prosenttia. Ero Suomen ja muun Euroopan välillä innovatiivisuudessa on merkittävä, sillä työyhteisöissä ilman vahvaa digitaalista kulttuuria innovatiivisten työntekijöiden osuus on samaa luokkaa – Suomessa 12 prosenttia ja Euroopassa 14 prosenttia.

”Digitaaliset työkalut oikein käytettynä tukevat luonnollisesti myös työntekijöiden luovuutta ja innovatiivisuutta, mutta laitteiden, palveluiden ja työkalujen käytössä, ja varsinkin käyttöönotossa on erityisen tärkeää, että perehdytys ja tuki ovat lähellä ja ajan tasalla”, Korczak sanoo.

”Teknologia yksin ei vie meitä eteenpäin, tekemisen takana on edelleen ihminen – etenkin luovaa tekemistä vaativissa tehtävissä. Pysyäksemme kilpailukykyisinä digitaalista kulttuuria pitää pystyä vaalimaan ja jalkauttamaan se edelleen yritysten suurimpaan voimavaraan – ihmisiin. Joidenkin kokeman alkukirpaisun jälkeen ei digitaalisen kulttuurin parantamisesta löydy muita kuin positiivisia puolia. Tärkeää on nyt motivoida diginatiivien sukupolvi levittämään koko heidän elämänsä ajan mukana ollutta tarinaa ja eri lähteistä opittua tietoa. Tähän tarvitsemme digisankareita, olethan sinä yksi heistä!” Korczak päättää.


Tutkimuksesta 
Microsoftin tutkimuksessa selvitettiin, miten teknologiaa käytetään eri yrityksissä ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten työntekijät kokevat teknologian vaikuttavan tuottavuuteensa sekä työn merkityksellisyyteen. Tutkimukseen osallistui 20 476 työntekijää keskisuurista (50–250 työntekijää) ja suurista (yli 500 työntekijää) yrityksistä. Vastaajat työskentelivät useilla eri toimialoilla 21 maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä, Tanskassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa ja Venäjällä. Lataa tutkimusraportti Euroopan uutishuoneesta. Lue myös aikaisempi tiedotteemme aiheeseen liittyen.