Nyt tehdään historiallisen suuri uudistus, tärkeää on sen turvallinen haltuunotto, Länsi-Uudenmaan terveyspalvelujen valmistelujohtaja Markus Paananen sanoo. Yksi avainresurssi on tieto. Jokainen tarvitsee siitä tukevan otteen, asiakasta myöten.
Tiedolla johtaminen apuna hyvinvointialueiden tulevaisuuden rakentamisessa
Ehkä joka toisen ranteesta löytyy jo älykello, jolla voi seurata omaa sykettä, hapenottokykyä, unta ja askelmääriä. Johdamme itseämme tällä tiedolla. Jos ja kun hyvinvointialueen sykkeelle luodaan yhtä helppokäyttöinen mittari, sen näytöltä löytyvät hoitajamitoitukset, hoidon laatu tai eurot. Nyt pitäisi saada ihmiset terveydenhuollon johdossa haaveilemaan isosti, Microsoftin asiakkuusjohtaja Anne-Marie Hovi kehottaa.
Hovi on kouluttanut Helsingin yliopiston sote-maisteriohjelmassa teknologisen murroksen välineitä. Siellä yksikään koulutettava ei ole osannut ajatella niin laajasti, mihin teknologia antaa mahdollisuudet jo nyt. Hän on itse tehnyt aiemmin pitkän työuran sote-johtajana. – Kun ensimmäistä kertaa näin demon uudesta raportointivälineestä, meinasivat mennä jalat alta. Oikeasti olen 20 vuotta itse johtanut ilman näitä työvälineitä ja kerännyt tiedot 20–30 eri lähteestä Exceliin, tehnyt hirvittävän työn ja saanut tietonäkymän. Nyt mahdollisuus kerätä tieto yhteen tietoaltaista on käytettävissä. Tämä on ollut minulle ihanaa ja toisaalta katkeraa. Jos tuollainen väline olisi ollut käytössä, työ olisi ollut erityyppistä.
Hovin mielestä joka ikinen työntekijä kotisairaanhoidon sairaanhoitajasta johtotasolle tarvitsee tietoa, ”oman lennonjohtotornin”. Jotta ihminen voi johtaa omaa työtään, hän tarvitsee näkymän työn määrään, laatuun ja tuloksellisuuteen. Hänellä pitää olla valtaa vaikuttaa toimenpiteisiin ja suunnitella työviikkonsa. Tarvitaan reaaliaikaisesti dataa tuotetun palvelun määrästä ja taloudellisista vaikutuksista ja laadusta.
Jokaisen euron tulee tuottaa terveyttä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle yhdistetään kymmeniä järjestelmiä sekä palvelut kymmenestä kunnasta. Hyvinvointialueelle siirtyy 8500 työntekijää, Markus Paananen yhtenä heistä. Hän johtaa samaan aikaan pandemiatorjuntaa lääkintäpäällikkönä, Espoon kaupungin terveyspalveluita ja valmistelua. Paananen vertaakin muutosta lyövän sydämen leikkaukseen. Uuteen astutaan ilman, että palveluihin tulee katkoksia. Hyvinvointialueella jatkavat samat ammattilaiset, refleksivasarat ja rakennukset. Otetaan kuitenkin irtiotto kaupunkiorganisaatiosta.
Tiedolla johtaminen on muutosjohtaja Sanna Svahnille peruskulmakivi, minkä varaan uutta hyvinvointialueen organisaatiota voi rakentaa. Tarvitaan tietoa, mitä koko sote-koneisto kuluttaa ja miten se tuottaa palveluita.
– Tarvitaan myös tietoa, paljonko euro tuottaa terveyttä, Markus Paananen pohtii.
Hän näkee, että vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää. Jo potilaan elämänlaadun mittaaminen ennen ja jälkeen hoidon voi tarjota tästä olennaista tietoa. Pidemmälle viedyssä visiossa olisi käytössä laajemmin yksilökohtaista tietoa. Sillä avautuisi mahdollisuus räätälöityyn, henkilökohtaiseen lääketieteeseen. Olisi vertailutietoa väestöstä, lisäksi tietoa geneettisistä alttiuksista, suojaavista tekijöistä ja tietynlainen yksilökohtainen karakterisointi kaikesta tarjolla olevasta datasta.
Tiedolla ennakointi on mahdollisuus hoitaa riskissä oleva tehokkaasti ja ajoissa, ennen kuin sairaus puhkeaa tai päädytään kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
Markus Paananen, Länsi-Uudenmaan terveyspalvelujen valmistelujohtaja
