Aikaa huolenpitoon – innovaatio vapauttaa arvokasta aikaa hoitotyöhön ja potilaan kohtaamiseen

Anne-Marie Hovi

Anne-Marie Hovi

Asiakkuusjohtaja

Lukuaika, 7 min.

Vuoden vaihtuessa on hyvä katsoa myös taaksepäin. Monille vuosi 2021 oli epävarmuuden vuosi, mutta erityisesti eräs ihmisryhmä on kohdannut ennennäkemättömiä haasteita: hoitoalan työntekijät. Kunnioittaakseen näitä keskuudessamme työskenteleviä tosielämän sankareita Maailman terveysjärjestö on nimennyt vuoden 2020 sairaanhoitajien vuodeksi ja vuoden 2021 hoitotyöntekijöiden vuodeksi.  

Yhteiskunnassamme jyllännyt Covid-19-pandemia on nostanut kansanterveyskysymykset poliittisen keskustelun kärkeen. Koronaviruspandemian seurauksena terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä on nyt pidettävä yhtä tärkeänä mittarina kuin terveydenhuollon saatavuutta, tasapuolisuutta ja hoidon laatua ja tehokkuutta. 

Aika on rajallisin resurssi terveydenhuoltojärjestelmien varautuessa hoidon kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun terveyskriisien, uusien epidemioiden ja muuttuvan väestörakenteen vuoksi.  

Haasteen ratkaisemiseksi pohdimme, miten antaa terveydenhuollon ammattilaisille enemmän aikaa kohdata potilaita ja samanaikaisesti lievittää järjestelmän kuormitusta ja parantaa työn tuottavuutta. 

Vaikka odotamme jo kovasti pandemian laantumista, terveydenhuoltopalveluihin kohdistuu huomattavia paineita myös tulevaisuudessa. Diagnosointi- ja hoitojonot pitenevät, ja diagnosoimatta, ja hoitamatta saattaa jäädä myös potilaita, joilla on jo jokin olemassa oleva sairaus. 

”…pandemia on luonut kuilun, jossa muut sairaudet saattavat jäädä diagnosoimatta ja hoitamatta. Haasteenamme on nyt syndemia, jossa epidemiat kasaantuvat ja vaikuttavat olemassa oleviin sairauksiin. Sairauksien rypäitä on tullut esiin, kun sydänsairauksista ja sen taustalla olevista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä kärsivillä ontodettu suurempi riski sairastua vakavaan koronavirustautiin.” – Devex-artikkeli, kirjoittajina tri Ann Aerts, tri Fausto J. Pinto, Elena Bonfiglioli 

Tämän lisäksi ikääntyvä väestö on yhä suurempi haaste. Euroopan komission mukaan vuoteen 2030 mennessä eurooppalaisista neljännes tulee olemaan yli 65-vuotiaita – ja 40 prosentilla tästä ikäryhmästä on tyypillisesti vähintään kaksi kroonista sairautta. Esimerkiksi seuraavien 12 vuoden aikana globaalisti yksi yleisimmistä kuolinsyistä tulee olevaan keuhkoahtaumatauti (COPD), jota maailmanlaajuisesti sairastaa jo yli 300 miljoonaa ihmistä. 

 Terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys riippuu ennen kaikkea hoitotyöntekijöiden kyvystä selviytyä heille asetetuista vaatimuksista. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset joutuvat usein työskentelemään äärirajoillaan, mutta pandemian aiheuttaman terveyskriisin myötä siitä on tullut arkipäivää.    

Miten sitten voisimme lievittää kuormitusta ja vapauttaa enemmän aikaa hoitotyöhön?  

 Yksi ratkaisun keskeisistä osista on tarjota terveydenhuollon ammattilaisille innovaatioita, jotka aidosti auttavat “vapauttamaan aikaa”: yksinkertaistaa hallintoa, automatisoida tiettyjä prosesseja, helpottaa tietojen syöttöön liittyviä toimenpiteitä sekä sujuvoittaa konsultaatioita. Tällöin hoitotyöntekijät voivat keskittyä siihen, mikä heidän työssään on tärkeintä: potilaiden hoitamiseen. Näin voidaan myös taata, että työntekijöillä on riittävästi aikaa levätä ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.  

 Kardiologi ja Deep Medicine -kirjan kirjoittaja Eric Topol vaikuttui uusien teknologioiden tuomasta tehokkuudesta käytettyään tekoälytyökaluja laajasti työssään: “Huomasin, että aikaa vapautuu, kun ihmisen suorituskykyä voidaan parantaa sekä lääkärin että potilaan tasolla ennennäkemättömässä mittakaavassa.”  

 Terveydenhuoltojärjestelmien digitalisaation kiihtyessä monia mielenkiintoisia esimerkkejä on noussut esiin eri puolilla Eurooppaa.  

Reaaliaikainen seuranta, ennakointi ja toimenpiteet keventävät kuormitusta

 Terveydenhuoltojärjestelmillä on ympäri maailmaa mahdollisuus omaksua tietopohjaisia ja ennaltaehkäisyä painottavia strategioita. Tämä on äärimmäisen tärkeää työsuojelun, tehokkuuden ja potilaiden elämänlaadun kannalta. Konsulttitoimisto McKinsey mainitsi globaalissa raportissaan Prioritizing health: A prescription for prosperity: ”Tutkimuksemme mukaan kaksi kolmasosaa [Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien] kehitysmahdollisuuksista on terveyden edistämishankkeissa, sairauksien ennaltaehkäisyssä, terveysosaamisessa ja terveemmissä elinympäristöissä…” 

 Portugalin Cova da Beiran sairaala antaa konkreettisen esimerkin siitä, mikä on mahdollista.  

 Sairaala kehitti järjestelmän, jonka avulla lääkärit voivat etäseurata  kroonisia sairauksia sairastavien henkilöiden riskitekijöitä, kuten verenpainetta ja painoindeksiä. Tekoälytyökalut voivat havaita varhaisia oireita ja ilmoittaa lääkäreille, kun uusiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä.  

 Cove da Beiran lääkäri Luís Oliveira kertoi seuraavasti: “Järjestelmän avulla potilaat voivat osallistua omaan hoitoonsa aktiivisemmin – potilaat ovat jopa noudattaneet aiempaa paremmin määrättyjä lääkkeitä ja terveitä elämäntapoja. Se toimii myös jatkuvana yhteytenä ja viestintälähteenä potilaan ja terveydenhuollon välillä, mikä puolestaan auttaa potilaita tuntemaan olonsa turvallisemmaksi.” 

 Järjestelmä on vähentänyt merkittävästi sairaalaan tulevien potilaiden määrää. Luvut puhukoot puolestaan, sillä päivystyskäyntien määrä on vähentynyt 85 % ja sairaalakäyntien määrä 62 %.  

Coala Life on kehittänyt teknologian, jonka avulla lääkärit voivat havaita etäyhteydellä potilaiden sydämen ja keuhkojen varoitusmerkkejä – mikä auttaa ryhtymään toimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa. Rytmihäiriöiden seuraaminen säästää niin kardiologien, sairaanhoitajien kuin potilaidenkin aikaa. Lisäksi hyvinvoinnin reaaliaikaisen seurannan on todettu lieventävän monien potilaiden ahdistuneisuutta. Tästä on erityisesti hyötyä mielenterveyden tukemisen kannalta, ja sillä on myös fysiologisia etuja, koska pitkittynyt ahdistus voi kuormittaa kehoamme valtavasti.  

Tehokkuuden parantaminen työpäivää pidentämättä  

Ajatusta etälääketieteestä on pyöritelty jo vuosia.  Se kuitenkin vakiinnutti asemansa pandemian alettua, kun terveydenhuollon järjestelmien kehitystä kiihdytettiin potilaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin takaamiseksi.  

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tarjoaa etäterveydenhuoltopalveluita perinteisen henkilökohtaisen sairaanhoidon rinnalla. Sen virtuaalisairaala tarjoaa potilaille kokonaisvaltaista hoitoa yhdistämällä palveluita, kuten mielenterveys- ja riippuvuusneuvontaa. Nämä tekijät vaikuttavat esimerkiksi kroonisiin sydänsairauksiin, joten niihin on tärkeää puuttua, jotta ihmiset pysyvät terveinä ja poissa sairaaloista.  

Hybridimalli sopii potilaille ihanteellisesti ja tarjoaa hoitotyöntekijöille mahdollisuuden auttaa useampia potilaita ilman työpäivän pidentymistä. Vuoden 2019 selvityksen mukaan esimerkiksi psykoterapeutit pystyisivät hoitamaan kolme kertaa nykyistä enemmän nettiterapiapotilaita. 

”Tässä hybridimallissa yhdistyvät virtuaaliset terveyspalvelut ja fyysiset kasvokkain tarjottavat palvelut, minkä ansiosta työntekijät voivat hoitaa useampia potilaita.”  – Visa Honkanen, Helsingin yliopistollisen sairaalan kehittämisjohtaja 

Teknologiayhtiö Telemedico tarkastelee uudesta näkökulmasta etälääketieteen lääkäreille ja potilaille tarjoamaa arvoa. Teknologian avulla lääkärit voivat keskustella potilaiden kanssa turvallisten videopuheluiden tai chat-keskusteluiden välityksellä, mutta järjestelmät on myös suunniteltu vahvistamaan potilas-lääkärisuhdetta. Ennen tapaamista tekoälytyökalut analysoivat potilastietoja ja antavat lääkäreille tietoa mahdollisista aiemmista diagnooseista, hoidoista ja lähetteistä. Näin lääkärit voivat hyödyntää ajan potilaan kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Lääkäri Tomasz Grzelewski sanoi: “Tekoälyn tehokkuuden ansiosta minulle jää enemmän aikaa keskustella potilaideni kanssa ja tutustua heihin paremmin.”  

Terveydenhuoltojärjestelmien innovaatiot tehostavat hoitotyöntekijöiden työskentelyä myös keventämällä hallinnollisten tehtävien taakkaa. Potilastietojen, kuten elintoimintojen, lääkkeiden ja elämäntyylin tietojen kerääminen on ehdottoman tärkeää parhaan hoidon varmistamiseksi. Tämä on kuitenkin aina ollut haastavaa sovittaa hoitotyöntekijän normaaliin työpäivään.  Tarkkuutta edellyttävä työ ja monimutkainen terminologia vaativat huomiota ja aikaa – aikaa, joka muuten voitaisiin viettää potilaiden kanssa tai aikaa, joka voitaisiin käyttää lepäämiseen ja palautumiseen.  

Uudet työkalut tekevät hallinnollisen työn työntekijöiden puolesta toimimalla näkymättömänä digitaalisena sihteerinä ja tallentamalla turvallisesti kaikki potilaskäyntien aikana esiin tulleet tärkeät tiedot. Ohjelmistoyritys Nuancen mukaan tämä voi vähentää lääkärin dokumentointiin käyttämää aikaa kuusi minuuttia potilasta kohden.  Se tarkoittaa, että kardiologit voivat ottaa päivässä vastaan jopa 24 % enemmän potilaita.  Lisäksi tutkimusten mukaan hallinnollisten tehtävien keventämiseen käytettävä tekoälyteknologia voi vähentää lääkäreiden työuupumusriskiä.  

Tekoäly ja hoidon automaatio parantavat tehokkuutta ja vapauttavat henkilöstön aikaa  

Koska keuhkoahtaumataudin odotetaan nousevan tulevina vuosina maailman yhdeksi yleisimmistä kuolinsyistä, terveydenhuoltoala keskittyy tämän potilasjoukon hoitamisessa erityisesti tietopohjaisiin strategioihin. Keuhkoahtaumatautipotilaille happihoito voi olla äärimmäisen tärkeä osa heidän hoitoaan. Tavallinen happihoito vaatii kuitenkin 20–30 hoitotyöntekijöiden tekemää manuaalista säätöä päivässä. Happihoidon ylläpito kuormittaa merkittävästi hoitotyöntekijöitä.  

Tekoäly auttaa automatisoimaan prosessia, mikä hyödyttää sekä potilaita että henkilökuntaa. O2Maticin tekoälyteknologia säätää potilaan happivirtausta koko hoidon ajan sairaalassa tai etänä kotona varmistaen, että potilaat saavat riittävästi happea. Hoidon laadun parantuessa keuhkoahtaumapotilaat, jotka aiemmin olisivat tarvinneet 4–5 vuosittaista sairaalakäyntiä, tarvitsevat nyt keskimäärin vain 1–2 käyntiä.  

Katse tulevaisuuteen  

Euroopan ja maailman terveydenhuollon järjestelmien paineen ratkaisemiseen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Kuten Maailman terveysjärjestö toteaa, vaikka lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrä Euroopassa kasvaa, se ei riitä vastaamaan kysyntään. Julkinen sektori on suureen haasteen edessä varmistaessaan terveydenhuollon työvoiman kouluttamisen, kerryttämisen ja säilyttämisen tulevaisuudessa.   

Kulunutta vuotta tarkasteltaessa on selvää, että terveydenhuoltoala on osoittanut kykenevänsä innovoimaan nopealla aikavälillä. Nykyään on mahdollista ja jopa välttämätöntä jatkaa kehityksen tiellä ja ryhtyä toimiin lääkäreiden ja sairaanhoitajien tukemiseksi, jotta he voisivat keskittyä hoitotyöhön kokonaisvaltaisesti. 

Koska pandemia jyllää edelleen yhteisöissämme, nyt ei ole aika hidastaa alan muutoksen edistämistä. Meillä on yhteinen vastuu huolehtia niistä, jotka huolehtivat meistä.  

 

 

 

 

Maksuton raportti: Miten teknologia auttaa liiketoimintaa ideoiden arvon maksimoinnissa

Edistä parempaa työympäristöä, jossa työntekijöillä on keinot ja voimavarat uudenlaisen ajattelun luomiseen

Lue lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita toimialakohtaista:

Koulutus

  • Kempeleen koululaiset luovat omia sovelluksia Microsoft Power Apps -työkalujen avulla

    Kempeleen koululaiset luovat omia sovelluksia Microsoft Power Apps -työkalujen avulla

    Oulun seudulla sijaitsevan Kempeleen visio on olla rohkea edelläkävijä, ja tätä edelläkävijyyttä kunta on osoittanut tuomalla ensimmäisenä Suomessa sovelluskehityksen ja Microsoft Power Apps -koodauksen osaksi kouluopetusta. Luomalla omia sovelluksia koululaiset ovat päässeet ideoimaan uutta, rakentamaan itselleen merkityksellisiä asioita ja oppimaan tulevaisuuden työelämätaitoja. Kempeleen kunnan ja Microsoftin yhteistyö sai alkunsa keväällä 2021 tieto- ja viestintäteknologian tutor-opettaja […]

  • A person in yellow shirt looking at the computer screen.

    Koulutusalan webinaarit ja tapahtumat

    Täältä löydät tietoa Microsoft Suomen oppilaitostiimin sekä kumppaneidemme virtuaalitapahtumista kuten webinaareista, työpajoista ja virtuaalikoulutuksista. Opetusalan Teams-kahvit Opetusalan Teams-kahvit joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo 15:00 – 16:00. Moni opettaja on joutunut viimeisten kahden vuoden aikana miettimään, miten ottaa haltuun uudet teknologiaratkaisut ja rakentaa oma opetus uudelleen digitaalisen pedagogikaan maailmassa. Haluamme tukea opettamisen, oppimisen ja teknologian liittoa tuomalla pedagogit […]

Teollisuus

Terveydenhuolto

  • Muutos hyvinvointialueelle on kuin lyövän sydämen leikkaus

    Muutos hyvinvointialueelle on kuin lyövän sydämen leikkaus

    Nyt tehdään historiallisen suuri uudistus, tärkeää on sen turvallinen haltuunotto, Länsi-Uudenmaan terveyspalvelujen valmistelujohtaja Markus Paananen sanoo. Yksi avainresurssi on tieto. Jokainen tarvitsee siitä tukevan otteen, asiakasta myöten. Tiedolla johtaminen apuna hyvinvointialueiden tulevaisuuden rakentamisessa Ehkä joka toisen ranteesta löytyy jo älykello, jolla voi seurata omaa sykettä, hapenottokykyä, unta ja askelmääriä. Johdamme itseämme tällä tiedolla. Jos ja […]

Vähittäiskauppa

Lue lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita asiakirja-aineistoa kohden:

Asiakastarinat

  • Videopelin ohjain kädessä

    Oss Norge: Ympäristöystävällisemmät energiamarkkinat pilviteknologialla

    ”Kaikkein ympäristöystävällisintä energiaa on se, jota ei kuluteta. Tuotteemme auttaa vähentämään energiankulutusta näyttämällä tavallista tarkemmat tiedot kulutuksesta.” Norjalaisen energiatietoyhtiö Oss Norgen toimitusjohtaja Erik Berg Solheim kertoo, miten yrityksen lippulaivatuote osallistuu ympäristöystävällisemmän ja kestävämmän yhteiskunnan kehittämiseen Norjassa. ”Norjassa ollaan ympäristötietoisia, niin kuin monissa muissakin maissa”, Solheim jatkaa. ”Taustalla on halu vastata tulevaisuuden haasteisiin. Me Oss Norgessa haluamme olla […]

Digitalisaatio

  • Teknologia mahdollistaa keskittymisen olennaiseen 

    Teknologia mahdollistaa keskittymisen olennaiseen 

    Viime vuodet ovat olleet vilkasta aikaa kouluissa. Opetussuunnitelman mukainen tapa lähestyä opettamista on täytynyt omaksua ja viedä käytäntöön. Samalla koulujen kohtaamat haasteet ovat muuttuneet, kun oppilaiden tarpeet ovat entistäkin moninaisempia. Tähän vastataan yksilöimällä oppimista, mikä ei ole kuitenkaan yksinkertaista, jos luokassa on 25 tai 30 oppilasta. Ei olekaan ihme, että merkkejä opettajien väsymisestä on ollut […]