Suomessa käydään tänä vuonna ainakin kahdet vaalit. Eduskuntavaalit huhtikuussa ja Euroopan parlamenttivaalit toukokuussa. Mahdolliset maakuntavaalit ovat avoin kysymys samoin niiden mahdollinen ajankohta.
Olen itse ollut rakentamassa ja tekemässä sekä ehdokkaiden, että puolueen kampanjaa eri vaaleissa, myös vaaleissa ennen internet-aikaa. Vanha totuus on, että vaalit ovat kontaktilaji. Ehdokkaiden ja puolueiden pitää luoda kontakteja, jotta voi viestiä ja olla vuorovaikutuksessa.
Teknologia on nykyisessä vuorovaikutuksessa suuressa roolissa. Teknologia itsessään ei ole hyvää, eikä pahaa, mutta se ei myöskään ole neutraalia. Myönteistä on, että verkkoviestintä on luonut demokratialle kanavan, joka on lähes ilmaista erityisesti verrattuna sanomalehtimainontaan, johon suurin osa kampanjabudjeteista aikanaan suuntautui. Haasteetkin tunnemme. Verkkokeskustelu, varsinkin poliittinen keskustelu, on usein aggressiivista ja hyökkäävää. Valeuutisten levittäminen on helppoa.
Ongelma on kasvava. Vaaleissa niin Yhdysvalloissa, kansanäänestyksessä Briteissä ja monissa vaaleissa Euroopassa on nähty sähköpostihakkerointia, valeuutiskampanjoita, palvelunestohyökkäyksiä, identiteettivarkauksia ja muita demokratian toteutumisen kannalta hyvin kielteisiä ilmiöitä.
Internetistä on tullut joidenkin hallitusten väylä varastaa ja vuotaa tietoja, levittää väärää tietoa, häiritä äänestysjärjestelmiä ja manipuloida sosiaalisen median keskusteluita.
Huhtikuussa 2018 julkaisimme Microsoftina maailmanlaajuisen Defending Democracy -ohjelman, jonka keskeisenä tavoitteena on suojella demokratiaa kaikkien sidosryhmien kanssa eri tavoin. Ohjelmalla haluamme:
- suojella vaalikampanjoita hakkeroinneilta vahvistamalla kybersuojaa ja valvontaa sekä toimintakykyä väliintuloissa
- lisätä läpinäkyvyyttä verkossa toteutettavaan poliittiseen mainontaan tukemalla olennaisia lakialoitteita kuten Yhdysvalloissa Honest Ads Act -lakialoitetta
- etsiä teknologiaratkaisuja vaaliprosessien suojelemiseksi
- toimia yhdessä viranomaisten kanssa kyberuhkien tunnistamiseksi ja niistä selviytymiseksi
- puolustautua väärää tietoa vastaan yhteistyössä johtavien akateemisten instituutioiden sekä niiden yhteisöjen kanssa, joiden tavoitteena on vastustaa valtioiden tukemaa verkossa tapahtuvaa propagandaa ja väärää tietoa.
Defending Democracy -ohjelmamme on yksi tärkeä tapa suojella asiakkaitamme ja kyberturvaa maailmanlaajuisesti. Elokuussa 2018 kerroimme keskeyttäneemme yhdysvaltalaisiin internetpalvelimiin kohdistuneen huijausyrityksen. Digitaalisen rikollisuuden ehkäisyyn keskittynyt tiimimme sai suljettua kuusi internetpalvelinta, jotka Venäjän hallitukseen yhdistetty ryhmä oli luonut yrityksenään huijata ihmisiä käymään sivustoillaan. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme onnistuneet sulkemaan 84 saman ryhmän perustamaa huijaussivustoa.
Toinen demokratiaan kohdistuva uhka on väärän tiedon levittäminen, minkä estäminen on tärkeä osa Defending Democracy -ohjelmaamme. Väärän tiedon levittäjät haluavat muunnella demokratiaa heikentämällä luottamusta demokratian keskeisiin instituutioihin, manipuloimalla mielikuvaa polarisoiduista näkemyksistä ja hakemalla konfliktia. Poliittinen keskustelu on kautta aikain nähnyt erilaisia tapoja vaikuttaa mielipiteisiin mutta tiedon, anonyymiyden ja sosiaalisen median voima on luonut uuden uhan demokraattisille prosesseille. Siksi meille on tärkeää estää väärän tiedon levittämistä, ja uskomme että vahvistamalla medialukutaitoa ja digitaalisen median läpinäkyvyyttä voimme suojautua väärän tiedon vaikutuksilta.
Demokratian suojelu vaatii yhteistyötä ja uudenlaisia merkityksellisiä toimia teknologiatoimijoilta, hallituksista, yhteiskunnallisilta toimijoilta, akateemiselta yhteisöltä ja tutkijoilta. Yksikään yksittäinen toimija tai yritys ei pysty suojelemaan demokratiaa itsekseen. Me olemme sitoutuneita auttamaan vaaliehdokkaita ja -kampanjoita säilyttämään äänensä puolueesta riippumatta. Meillä on oma vastuumme kyberturvasta mutta vastuu demokratiasta on yhteinen.
