Euroopan parlamentti on hyväksynyt kunnianhimoisen Farm-to-Fork-suunnitelman, ja samalla maailman ruokapäivän kaltaiset ilmiöt kasvattavat suosiotansa. Myös ruokahävikkiin ja siitä aiheutuviin ongelmiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. COP26-konferenssin ansiosta ruokahävikin ja ilmastonmuutoksen välinen yhteys tiedostetaan nyt vahvemmin kuin koskaan: asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ruokahävikkikysymyksen on oltava osa jatkuvaa keskustelua hiilidioksidipäästöjen kompensoinnista puhuttaessa.
YK:n tutkimuksen mukaan arviolta 931 miljoonaa tonnia ruokaa, eli 17 % kuluttajien saatavilla olevasta ruoasta päätyy vuosittain kotitalouksien, jälleenmyyjien, ravintoloiden ja muiden ruokapalveluiden jäteastioihin.
Ilmaus “mitä haaskausta” on tässä tapauksessa hyvinkin osuva.
Olen työskennellyt pitkään eri organisaatioiden ja vähittäiskaupan toimijoiden kanssa, ja ymmärrän hyvin, miltä hävikki näyttää toimitusketjujen näkökulmasta. Tavoitteena on antaa asiakkaille valinnanvaraa ympäri vuoden:
- elintarvikkeita kuljetetaan yhä kauempaa, jotta niitä olisi saatavilla laajemmin ympäri vuoden
- toimitusketjut pidentyvät ja pirstoutuvat pysytelläkseen kysynnän perässä
- kuluttajien ostotottumukset eivät heijastu tuottajien ja toimittajien tarjontaan reaaliajassa.
Barilla-säätiön tutkimusjohtaja ja Euroopan komission Farm to Fork -strategian asiantuntijaryhmän jäsen Marta Antonelli on todennut, että ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja luonnonvarojen ehtymisen myötä kestävä kehitys nousee elintarvikeyritysten prioriteeteissa entistä korkeammalle. Kestävän kehityksen katteet pienenevät nopeasti ja uhkaavat elintarvikkeiden tuottajien, jakelijoiden ja vähittäiskauppiaiden tuottoja – mutta yhteiskunnallisesta näkökulmasta juuri kestävä kehitys antaa näille yrityksille mandaatin toimia.
Miten ruokahävikin noidankehä voitaisiin sitten katkaista?
Totuus on se, ettei ongelmalla ei ole yksittäistä syyllistä – eikä siihen ole yksittäistä ratkaisua. Se edellyttää innovaatioita elintarvikeketjun jokaisessa osassa. Kuluttajina voimme tehdä vastuullisempia valintoja sen suhteen, kuinka ostamme ruokaa ja miten kulutamme sitä, jotta kodeissamme syntyisi vähemmän jätettä. Vähittäiskaupan ammattilaiset voivat etsiä tapoja, joilla käyttää teknologiaa elintarvikeketjujen jäljittämiseen ja hallintaan – ja hyödyntää analytiikkaa operatiivisessa toiminnassa ja innovoinnissa.
Pohjoismainen elintarviketeknologiayritys LMK Group toimittaa ateriapaketteja (n. 1,74 miljoonaa kappaletta vuonna 2020) suoraan asiakkaidensa oville. Käyttämällä Azure-pohjaista mukautettua koneoppimismallia LMK on tehnyt asiakastilausten ennustamisesta miltei taidetta. Tämän ansiosta yritys voi tarjota elintarviketuottajilleen ja -toimittajilleen tarkat ennusteet jopa 10 viikkoa etukäteen, jotta näiden ei tarvitse kasvattaa satoa, jolle ei löydy kysyntää. Nykyään LMK:n tuotantoprosessissa ruokahävikki on alle 1 %, mikä on ruoan vähittäismyynnissä ennätyksellisen alhainen lukema.
Viljeltävän ja tuotettavan ruoan määrittämisen lisäksi yhtä tärkeää on se, kuinka ruoka siirtyy maatilalta ruokapöytään. Kun eettisten ja kestävien toimitusketjujen kysyntä kasvaa entisestään, valmiudesta kehittää menestyksekkäitä ja vastuullisia tuotantovaiheita tulee entistä tärkeämpää.
Microsoftin kumppaniyritys Transparency-One on työskennellyt johtavan elintarvikeyhtiö Danonen kanssa tavoitteenaan kasvattaa ja nopeuttaa yrityksen Regenerative Agriculture -ohjelmaa. Transparency-Onen alusta hyödyntää porrastettua toimitusketjun kartoitusmallia, joka yhdistää toimittajat toisiinsa toimitusketjun kaikilla tasoilla. Sen avulla Danone voi analysoida, mitä sen tavarantoimittajat tekevät nyt, sekä tunnistaa uusia mahdollisuuksia maatalouden kestäviin ratkaisuihin kumppanitiloillaan.
Varastointi on toinen merkittävä hävikin aiheuttaja. Jos esimerkiksi pakastimen ovi jää auki, ruokaa saattaa pilaantua kymmenien tuhansien eurojen arvosta. Tämänkaltaisen kaupallisen ruokahävikin vähentämiseksi tanskalainen valmistaja Danfoss kehitti valvontapalvelun, jonka anturit auttavat varmistamaan, että ruokakaupan jääkaapit ja pakastimet pysyvät oikeissa lämpötiloissa. Jos muutoksia ilmenee, henkilökunnalle lähetetään hälytys.
Turkkilainen jälleenmyyjä Migros hyödyntää tekoälyä hedelmä- ja vihannesinventaarionsa valvontaan. Varastotuotteiden tilasta lähetetään hälytyksiä, joiden avulla ruokaa voidaan priorisoida ja laittaa alennukseen jo ennen kuin se vanhenee. Saksalainen vähittäiskaupan teknologiajohtaja Bizerba on poistanut subjektiivisuuden tilauspäätöksistä ja liikavarastoinnista. Bizerba yhdisti innovatiivisen punnitsemisteknologiansa vähittäiskaupan hyllyjärjestelmiin, minkä ansiosta älykkäät hyllyt ja itsepalvelupohjaiset leipomotiskit voivat kartoittaa inventaariotilannettaan. Näin uunit voivat automaattisesti leipoa lisää tuotteita, jotka ovat loppumassa. Esineiden internetin (IoT) käyttö mahdollistaa dynaamisen hinnoittelun. Jos hylly on täynnä tuotteita, ne voidaan hinnoitella reaaliajassa edullisemmiksi ja näin ollen ostajien kannalta houkuttelevammiksi – mikä edelleen vähentää hävikkiä.
Microsoft on sitoutunut auttamaan jälleenmyyjiä ja yrityksiä innovoimaan ja kehittämään uuden sukupolven ratkaisuja sekä vastaamaan akuuteimpiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Microsoft Cloud for Retail -ratkaisujen avulla autamme asiakkaitamme rakentamaan kestävän toimitusketjun ja keskitetyn järjestelmän, joka tarjoaa monikanavaista inventaariotietoa reaaliajassa. Järjestelmä auttaa yrityksiä koordinoimaan älykkäämmin tuotannon täytäntöönpanoa ja optimoimaan varastotilannetta.
On selvää, että olipa kyse tuotannosta, jakelusta tai kulutuksesta, muutos on seurausta innovaatioista ja yhteistyöstä koko elintarvike-ekosysteemin laajuudella. Hävikin tehokkaassa vähentämisstrategiassa on otettava huomioon kysyntä, tarjonta, operatiivinen toiminta ja myyntipisteet. Kaikki tämä vaatii sellaista toimitusketjua, jonka lähtökohdaksi on otettu kestävä kehitys jo suunnitteluvaiheessa.
Viime kädessä ruokahävikin välttäminen alkaa jokaisesta yksittäisestä ostopäätöksestä ja jokaisesta oman osansa tekevästä ostajasta – ja se on tärkeä osa niin organisaatioiden kuin yksittäisten ihmisten ponnistuksia planeettamme kuormituksen vähentämiseksi.