Asenne + teknologia + teot = tekoälyn mahdollistama kasvu

Globaalissa ja verkottuneessa toimintaympäristössä muutos on jatkuvaa, mikä tarjoaa lukemattomasti uusia mahdollisuuksia kehitykselle. Ihmisten ja organisaatioiden kyky oppia ja sopeutua muutokseen nopeasti ovat mielestäni tärkeimmät menestyksen edellytykset. Seuratessani lasteni kasvua ja kehitystä mietin usein, millaisia taitoja he mahdollisesti tarvitsevat elämässään ja miten kyky omaksua uusia asioita vaikuttaa heidän tapaansa tehdä työtä ja elää onnellista elämää.

Uskon, että empatiakyky, hyvät sosiaaliset taidot sekä halu oppia uutta ja kehittyä ihmisenä ovat lähtökohta työyhteisössä toimimiselle myös jatkossa, mutta sen lisäksi heillä tulisi olla hyvät valmiudet hyödyntää teknologiaa ja tietoa työssään. Mitä tahansa työtä he tekevätkään aikuisina, he tekevät sitä varmaankin melko eri tavalla kuin miten työtä tehdään tänä päivänä, mahdollisesti tehtävissä, joita ei ole edes olemassa tänään.

Tekoäly muuttaa työelämää koko ajan enemmän: McKinseyn arvion mukaan työmarkkinoilta katoaa jopa satoja miljoonia työpaikkoja. Samaan aikaan syntyy uusia mahdollisuuksia, ammatteja ja työpaikkoja. Monet uudet mahdollisuudet ovat teknologian parissa emmekä osaa vielä edes kuvitella, mitä nämä uudet työt ovat. Nopea muutos kasvattaa myös erilaisen osaamisen tarvetta ja monilla toimialoilla pula osaajista alkaa olla jo nyt todellisuutta. World Economic Forum nostaa esiin tutkimuksen, jonka mukaan teknisten osaajien nelivuotisen koulutuksen ensimmäisen vuoden opinnoista lähes puolet saattaa olla vanhentunutta tietoa koulutuksen päättyessä. Kyky ja halu jatkuvaan oppimiseen on siis oleellisen tärkeää.

Katse uhkakuvista mahdollisuuksiin

Suomessa on erinomaiset lähtökohdat menestyä muutoksessa. Suomi on World Economic Forumin vuonna 2016 julkaistun IT-raportin mukaan kärkisijoilla, kun puhutaan uusien teknologioiden kouluttamisesta, osaamisesta ja saatavuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriö listaa myös Tekoälyaika-raportissaan Suomen vahvuuksiksi ketterän toimintaympäristön, suomalaisten teknologiamyönteisyyden, tehokkaan koulutusjärjestelmän, kokeilukulttuurin jalkautumisen julkishallintoon, nopeasti kasvavan start-up-ekosysteemin ja ainutlaatuisen datavarannon.

Nyt tarvitaan oikeaa, positiivista asennetta meiltä kaikilta: halua ymmärtää ja olla mukana tekoälykeskustelussa, intoa oppia uutta, taitoa luopua vanhasta, rohkeutta sietää tuntematonta sekä ennen kaikkea uskoa tulevaisuuteen. Keskustelua pitää käydä monissa eri yhteisöissä ja foorumeissa, joissa niin yritykset kuin julkinen sektori, ihmiset ja päättäjät ovat mukana. Me Microsoftilla näemme, että yrityksiltä ja yhteiskunnalta vaaditaan myös ennakointia ja määrätietoisia panostuksia:

– Koulutuskenttää pitää kehittää, jotta voimme auttaa kaikkia työikäisiä pitämään yllä intoa uuden oppimiseen, rohkaista ihmisiä vahvistamaan taitoja, jotka meille ihmisille ovat keskeisiä, ja nivoa jatkuva oppiminen ja kouluttautuminen täysipäiväiseen ja joskus myös projektiluontoiseen työhön

– Yritysten pitää etsiä uusia tapoja löytää itselleen tarvittavaa osaamista sekä tarjota työntekijöilleen entistä enemmän työssä kouluttautumista ja mahdollisuuksia hankkia uusia taitoja myös työnsä ulkopuolella.

– Lainsäädäntö pitää mukauttaa työn muuttumiseen. Työtä sääteleviä lakeja pitää uudistaa tunnistamaan työn uudenlaiset luonteet, suojaamaan työntekijöitä ja ylläpitämään sosiaaliturvaa muuttuvissa tilanteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö raportoi Accenturen ja Frontier Economicsin arvion siitä, että vuoteen 2030 mennessä tekoälykehitys voi tuplata Suomen talouden kasvun, jos sitä hyödynnetään oikein. Me Microsoftilla haluamme olla auttamassa yrityksiä ja organisaatioita hyödyntämään tekoälyn tuomaa kehitystä. Kevään aikana olemme yhdessä PwC:n kanssa tutkineet tekoälyn tilaa Suomessa ja laatineet konkreettisia neuvoja tekoälyn hyödyntämiseksi. Lataa uunituore tutkimus alla olevasta linkistä.