100 tarinaa oppimisen muutoksesta

07 kesäkuu 2018 · Lukuaika 7 min.

Mistä oppimisen muutoksessa on kyse?

Oppiminen ja koulunkäynti ovat kokemassa syvällisempää muutosta kuin kenties koskaan koko koululaitoksen historiassa – ja se tapahtuu juuri nyt. Muutos vaatii uutta ajattelua ja toimintamalleja kaikilta toimijoilta valtakunnan päättäjien tasolta jokaisen koululaisen perheeseen.​

Oppiminen ja koulunkäynti ovat kokemassa syvällisempää muutosta kuin kenties koskaan koko koululaitoksen historiassa – ja se tapahtuu juuri nyt. Muutos vaatii uutta ajattelua ja toimintamalleja kaikilta toimijoilta valtakunnan päättäjien tasolta jokaisen koululaisen perheeseen.​

Tietyt trendit ovat muuttamassa – ja jo muuttaneet – yhteiskuntaa ja tapaa tehdä töitä. Esimerkiksi taidoista vuorovaikutustaidot nousevat keskiöön ja teknologia tuo ihmiset yhteen kasvokkain ja etänä, älylaitteilla, töissä ja vapaa-ajalla. Mitä tämä tarkoittaa oppimisen kannalta? Microsoftin globaalin digitaalisen strategian johtaja Kati Tiainen johdattaa aiheeseen sekä syventymään oppimisen muutoksen työkaluihin ja tarinoihin.​

Tulevaisuuden oppiminen -kirjanen​

Tämä kirjanen summaa oppimisen muutoksen tarinat yksiin kansiin, ja huipentaa Microsoftin kolmevuotisen Oppimisen Pohjantähti –yhteiskuntavastuuohjelman, joka on tuonut maailmalla tunnustettua pedagogista lähestymistapaa NewPedagogies for Deep Learning suomalaiseen koulumaailmaan.​

Toivomme, että viihdyt kirjasen parissa ja se inspiroi sinua luomaan uutta tulevaisuudelle. Kirja on ladattavissa myös englanniksi täältä.​​


Muutos alkaa kunnasta ja päättäjistä

Oppimisen syvällinen muutos ei ole yksittäisen opettajan tai koulun vastuulla, vaan se edellyttää strategisia päätöksiä kunnan ja valtakunnan päättäjien tasolla.​

Jokaisella tämän hetken päättäjällä on kokemuksia ja muistoja omilta kouluajoiltaan, mutta sen varaan ei tulevaisuuden koulua voi rakentaa.

Microsoft teetti vuonna 2017 tutkimuksen kuntapäättäjien asenteista oppimisen muutokseen. Tutkimuksessa selvisi, että:​

  • Koulutukseen ja oppimiseen suhtaudutaan positiivisesti ja sitä pidetään tärkeänä​
  • Kaupunkien ykköspäättäjät ovat kuitenkin erittäin huonosti perillä siitä, mitä kouluissa tapahtuu​
  • He tuntevat huonosti uuden OPS:n ja tulevaisuuden osaamisen ja oppimisen tematiikan​
  • Tästä johtuen odotukset ja päätöksenteko perustuvat toisinaan myös täysin vääriin mielikuviin​
  • Koulutuksen kasvava rooli kunnissa jää osaamisen puutteesta johtuen pahimmillaan kouluverkosta kiistelemiseksi ja yksittäisiksi asiakysymyksiksi​

Uuden luomiseksi tarvitaan ymmärrystä, mielikuvitusta ja uskallusta.

Lataa politiikkapaperi tästä


Oulussa luodaan rohkeasti uudenlaista opetuksen kulttuuria

Oppimisen muutos merkitsee uusien suuntien ottamista kunnan koko opetustoimen tasolla. Niiden on tehtävä tietoisia strategioita muutoksen hallintaan ja sitoutettava mukaan kaikki sidosryhmät.​

Oulun kaupungissa tähän transformaatioprosessiin lähdettiin hyvissä ajoin ennen OPS 2016 –uudistusta. Oulu on osallistunut koko kaupungin tasolla sekä Microsoftin Oppimisen Pohjantähti –ohjelmaan että opetusministeriön Majakka– ohjelmaan. Niiden tukemana Oulussa on lähdetty systemaattisesti kouluttamaan rehtoreita ja opettajia ja tarjoamaan heille työkaluja oman johtajuuden ja työn muutokseen. On tarjottu seminaareja ja workshopeja, kouluissa on ollut muutosagentteja ja rehtorit ovat antaneet käytännöllistä vertaistukea toisilleen.​

­– Lähdimme vapaaehtoisuuden pohjalta. Noin puolet kouluista on ollut mukana jommassakummassa kehitysohjelmassa. Uskon, että kun vähintään puolet kouluista ja opettajista on lähtenyt kehittämään työtään, loputkin tuleva imussa mukana, toteaa Oulun sivistystoimialan johtaja Mika Penttilä. ​

– Muutosvastarintaakin on koettu. Opettajien autonomia on vahvuus, josta haluamme pitää kiinni. Mutta maailma muuttuu ja opettajien on toimittava sen mukaisesti. Muutoksen läpi vieminen edellyttää varsinkin rehtoreilta pedagogista johtamista.​

Monissa kouluissa toteutetaan tiimiopettajuutta, eli opettajat eivät enää tee työtään solisteina omissa luokkahuoneissaan vaan yhteistyössä kollegojensa kanssa. Tällöin hitaammat omaksujat saavat virikkeitä ja kannustusta niiltä, jotka ottavat uusia käytänteitä ketterämmin käyttöönsä.​

– Jo opetuksen tasa-arvo edellyttää, että kaikki oppilaat saavat opettajasta ja hänen mahdollisista henkilökohtaisista mieltymyksistään riippumatta tulevaisuuden taidot haltuunsa. Uuden opetussuunnitelman ehdot koskevat tietysti kaikkia opettajia, Penttilä huomauttaa.

Oulu on teknologiakaupunki ja teknologialla on keskeinen rooli myös opetuksen kehittämisessä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Muutos ulottuu kuitenkin paljon syvemmälle.​

– Helposti ajaudutaan puhumaan laitemääristä. Riittävä laitteiden määrä ja taso on tietysti toimivan opetuksen edellytys, mutta tärkeämpää on, mitä niillä tehdään. Miten sellaiset asiat kuten tekoäly ja 3D-mallinnukset tulevat muuttamaan tapaamme toimia, ja millaisia valmiuksia lapset ja nuoret tarvitsevat, kun astuvat työelämään, Penttilä pohtii.​

Erityisenä onnistumisena hän mainitsee oppimisympäristöjen kehittämisen. Oulu on kasvava kaupunki, jossa rakennetaan jatkuvasti uusia kouluja. Viime vuosien suuret koulurakennushankkeet Metsokankaalla, Ritaharjussa ja Hiukkavaarassa on toteutettu radikaalisti uudelta pohjalta. Opettajat on otettu aktiivisesti mukaan koulujen suunnitteluun, perinteisestä staattisesta luokkahuonejaosta on suurelta osin luovuttu ja tilat suunniteltu tukemaan monipuolista toiminnallisuutta – ja samalla on saatu kustannussäästöjä.​

Muutoksen toivottaminen tervetulleeksi on edellyttänyt kaukonäköisyyttä myös kaupungin poliittisilta päätöksentekijöiltä – joista suuri osa ei ole opetusalan ammattilaisia ja joiden kokemus koulusta sijoittuu ehkä jo vuosikymmenten takaisiin omiin muistoihin. Uuden ajan koulu näyttää perin erilaiselta.​

– Päättäjillä on ollut rohkeutta toimia muutoksen eturintamassa. Ehkä se kuvaa sellaista Oulun henkeä, Penttilä myhäilee tyytyväisenä.​

Lue millaisia ohjeita ja ideoita tieto- ja viestintätekniikan käyttöön Oulun opetustoimi tarjoaa sekä opettajille että oppilaille täältä.


Työkaluja muutoksen toteuttamiseen

Koulut ja opettajat​

Kuinka pitkälle opettaja on päässyt uusien OPS2016 mukaisten laaja-alaisten (7L) taitojen opettamisessa? Tutkijoiden ja Suomen parhaiden asiantuntijoiden, muun muassa kasvatustieteiden professori Kirsti Longan ja hänen tutkimusryhmänsä kanssa kehitetty Laaja-alaisten taitojen arviointityökalu auttaa opettajaa hahmottamaan, kuinka pitkällä hän onOPS 2016 edellyttämässä muutoksessa. Työkalu on helppo ottaa käyttöön — tee testi ja aloita!​

Kunnat​

Miten arvioidaan yksittäisten koulujen ja kuntien nykytilanne ja muutostarve tutkimukseen perustuen? New Pedagogies for Deep Learning -mallin mukainen auditointi antaa realistisen kuvan nykytilanteesta ja mihin ollaan matkalla. Vertaisauditointi on maksuton, tehokas toimintamalli, joka tukee koko opetustoimen kehitystä ja yhteistyötä koulujen ja opettajien välillä.​

Lataa auditointityökalu täältä

Kuntien IT-suunnittelijat​

Millaisia teknologisia ratkaisuja tarvitaan tulevaisuuden oppimisessa ja miten varmistetaan toimiva infra jokaiseen kouluun Hangosta Utsjoelle? IT-arkkitehtien suunnittelema Referenssiarkkitehtuuri pilvipohjaiselle IT-infrastruktuurille tukee teknologiakokonaisuuden hahmottamista ja antaa selkeät ohjeet siihen, mistä palasista syntyy toimiva kokonaisuus kuntien tietohallintoon.​

  • Lataa IT-arkkitehtuurimalli täältä​​

Päättäjät​

Miten tehdään oppimisesta ja osaamisesta kuntien menestystekijä? Miksi vanhoilla oppimistavoilla ei enää pärjää muuttuvassa maailmassa? Oppiminen ja osaaminen kunnan menestystekijöinä -politiikkapaperi sisältää tiiviin kuvauksen koulutuksen tilanteesta kunnissa ja linjauksia sen kehittämiseksi.​


Uudistetaan oppimista yhdessä

Samaan aikaan Microsoftin käynnistämän, kolmivuotisen Oppimisen pohjantähti –ohjelman kanssa Suomen kouluissa on ollut käynnissä opetushallituksen Majakka-kehittämishanke. Hankkeet ovat alusta lähtien toimineet rinnakkain toisiaan tukien ja yhteistyötä tehden. Samassa kunnassa on saattanut olla sekä Oppimisen pohjantähti- että Majakka-kouluja. Sivistystoimen johto on ollut sitoutunut molempien hankkeiden toteuttamiseen kunnissa.​

”Meillä on ollut jo kolmen vuoden ajan näiden kahden hankkeen välistä yhteistyötä ja seminaareja. Hankkeisiin osallistuneiden kuntien sivistystoimen johtajat ovat myös osallistuneet vuosittaisiin työseminaareihin, viimeksi keväällä 2017 Sodankylässä.”, kertoo opetusneuvos Anneli Rautiainen opetushallituksesta.​

Hankkeiden osallistujien kesken on yhdessä arvioitu oppimisen muutoksen edistymistä Suomessa ja neuvoteltu seuraavista askelista. Rautiaisen mukaan edelläkävijäkoulut ovat jo ryhtyneet tehokkaasti toteuttamaan pedagogista muutosta. Kehittämistyössä on kuitenkin melko suuret erot kansallisesti koulujen välillä.​

”Minua askarruttaa, miten taataan yhdenvertaisuuden toteutuminen kaikissa kouluissa ja jokaiselle oppilaalle?” Rautiainen pohtii. “Toivon, että kehittäminen tulisi osaksi jokaisen koulun ja kunnan opetustoimen rakennetta.”

Hän näkee Oppimisen Pohjantähden antaneen erittäin arvokkaan panoksen oppimisen kehittämiselle Suomessa:​

Vaikka NPDL on kansainvälinen konsepti, se on antanut sopivan haastavia työkaluja myös suomalaisille opettajille, rehtoreille ja oppilaille. Kannustan käyttämään niitä! Suomalaiset opettajat saattavat tosin löytää itsensä taitoportaiden alimmilta tasoilta, mutta sieltä on hyvä lähteä kehittämään laaja-alaisia taitoja ja pedagogisia taitoja”, Anneli Rautiainen toteaa.​

Oppimisen Pohjantähti –hanke on päättynyt, mutta sen työ syväoppimisen edistämiseksi ja oppimiskulttuurin uudistamiseksi jatkuu kunnissa Educoden luotsaamana. Työn ohjausryhmäksi on perustettu mukana olevien kuntien opetushallintojen yhteinen konsortio. Majakka-verkosto jatkaa toimintaansa edelleen.​

Katso linkistä avautuvalta videolta, kuinka opetushallituksen kokeilukeskuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen, Helsingin opetustoimen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, Microsoftin digitaalisen oppimisen strategiajohtaja Kati Tiainen sekä Espoon sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä kertovat, miten yhteiskehittäminen on vaikuttanut opetukseen ja opetustoimen johtamiseen ja mitä ohjelma on antanut Helsingin, Espoon ja Oulun kaupunkeihin.​


Tällä sivustolla tullaan julkaisemaan 100 tarinaa oppimisen muutoksesta.​